Joulukuun toinen päivä ei näytä kalenterissa miltään. Silti se on päivä, johon mennessä suomalaisen mainostoimiston, kunnan viestintäyksikön ja verkkokauppiaan on tiedettävä, mistä koneen tuottama sisältö tunnistetaan. Takaraja tulee EU:n tekoälyasetuksesta.
Asetuksen avoimuusvelvoitteet, 50 artikla, tulivat sovellettaviksi 2. elokuuta 2026. Komission tekoälytoimisto aloitti samana päivänä täytäntöönpanon kansallisten viranomaisten kanssa. Joulukuun takaraja koskee vain osaa velvoitteista, ja juuri sen sekoittaminen elokuun päivämäärään on yleisin väärinkäsitys.
Käytännössä kyse on kahdesta asiasta. Chatbotin on kerrottava käyttäjälle olevansa kone. Tekoälyn tuottamassa tai muokkaamassa sisällössä on oltava koneluettava merkintä, jonka avulla sisältö voidaan tunnistaa automaattisesti.
Kaksi päivämäärää, kolme velvoitetta
2.8.2026: chatbotin ilmoitusvelvollisuus (50 art. 1 kohta) ja käyttöönottajan velvollisuus kertoa syväväärennöksestä (50 art. 4 kohta) ovat voimassa. Valvonta on alkanut.
2.12.2026: ennen elokuuta markkinoille tuotujen synteettistä sisältöä tuottavien järjestelmien tarjoajien on täytettävä koneluettava merkintävelvoite (50 art. 2 kohta).
2.8.2030: julkisen sektorin ennen elokuuta 2026 käyttöön ottamien korkean riskin järjestelmien takaraja.
Miksi elokuu ja joulukuu eroavat
Ero tulee asetuksen 111 artiklan 4 kohdasta. Se antaa niiden tekoälyjärjestelmien tarjoajille, jotka tuottavat synteettistä ääntä, kuvaa, videota tai tekstiä ja jotka on tuotu markkinoille ennen 2. elokuuta 2026, aikaa 2. joulukuuta 2026 asti täyttää 50 artiklan 2 kohdan vaatimukset. Siirtymä kattaa siis vain merkintävelvoitteen.
Tämä rajaus kannattaa lukea tarkkaan. Siirtymäaika koskee nimenomaan merkintää ja nimenomaan järjestelmän tarjoajaa. Chatbotin ilmoitusvelvollisuus ja käyttöönottajan velvollisuus kertoa syväväärennöksestä ovat olleet voimassa elokuun alusta ilman vastaavaa armonaikaa. Joulukuu ei siis ole yleinen lisäaika kaikelle.
Korkean riskin järjestelmille on oma siirtymänsä. Ennen elokuuta markkinoille tuodut järjestelmät on saatettava vaatimusten mukaisiksi vasta, jos niiden suunnitteluun tehdään merkittäviä muutoksia, mutta julkisia viranomaisia varten rakennetuille järjestelmille takaraja on 2. elokuuta 2030. Kunnan kannattaa pitää nämä päivämäärät erillään.
“Tekoälyn tuottamassa tai muuttamassa sisällössä on oltava myös koneellisesti luettavia merkkejä, jotta se voidaan havaita helpommin.”
Keitä velvoite koskee
Asetus jakaa toimijat tarjoajiin ja käyttöönottajiin, ja jako ratkaisee kummalle lasku tulee. Merkintävelvoite 50 artiklan 2 kohdassa osuu tarjoajaan eli siihen, joka tuo generatiivisen järjestelmän markkinoille. Suomalainen mainostoimisto tai kunta on lähes aina käyttöönottaja, joka ostaa työkalun muualta.
Käyttöönottajalle velvoite tulee 50 artiklan 4 kohdasta. Syväväärennöksestä on kerrottava. Poikkeuksia on rikostorjuntakäytölle sekä taiteelliselle ja satiiriselle sisällölle. Yleiseen etuun liittyvistä asioista julkaistun tekoälytekstin kohdalla velvoite väistyy, jos teksti on läpikäynyt ihmisen tekemän tarkastuksen tai toimituksellisen valvonnan.
Tämä kohta on suomalaiselle medialle olennainen. Toimitettu juttu, jonka ihminen on lukenut ja hyväksynyt, ei vaadi erillistä tekoälymerkintää, vaikka luonnos olisi syntynyt kielimallilla. Ilman toimituksellista valvontaa julkaistu koneen kirjoittama teksti vaatii sen.
Sakkokatto ja se, kuka Suomessa valvoo
Seuraamukset ovat 99 artiklan 4 kohdassa. Avoimuusvelvoitteiden rikkomisesta voi seurata hallinnollinen sakko, joka on enintään 15 miljoonaa euroa tai kolme prosenttia maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta, kumpi näistä on suurempi. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sovelletaan pienempää lukua.
Suhteutus kannattaa tehdä itse. Viiden miljoonan euron liikevaihdolla pyörivälle toimistolle kolme prosenttia tarkoittaa 150 000 euroa, ja pk-yrityksenä se maksaisi juuri tuon summan eikä miljoonia. Suurelle kansainväliselle palveluntarjoajalle laskutapa kääntyy toisin päin.
Suomessa valvonta on hajautettu. Kansallinen laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025) tuli voimaan 1. tammikuuta 2026, ja valvonta jakautuu useille olemassa oleville markkinavalvontaviranomaisille. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii keskitettynä yhteyspisteenä. Ilmoittavia viranomaisia on neljä: työ- ja elinkeinoministeriö, Traficom, Fimea sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Perusoikeusviranomaisia ministeriö listaa kahdeksan, joukossa tietosuojavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja kuluttaja-asiamies.
Siitä, miten merkintävelvoitteen yksityiskohtia Suomessa tullaan tulkitsemaan, ei tätä juttua varten löytynyt julkaistua viranomaisohjetta. Työ- ja elinkeinoministeriö kuvaa asetuksen tavoitteen yleisellä tasolla: tarkoitus on varmistaa, etteivät EU:n alueella markkinoille tuodut tai käyttöön otetut tekoälyjärjestelmät vaaranna ihmisten terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia. Joulukuun takarajasta ministeriö ei ole julkisuudessa erikseen puhunut.
