63 miljoonaa EU-rahaa auki – AI Actin takaraja painaa

EU panostaa terveyteen, verkkoturvaan ja digitaitoihin

Euroopan komissio avasi seitsemän Digital Europe -ohjelman rahoitushakua, joiden yhteenlaskettu arvo on 63,2 miljoonaa euroa. Pääosa rahoista kohdistuu terveydenhuollon tekoälyyn, digitaalisiin terveyspalveluihin ja verkkoturvan parantamiseen. Hakuaika päättyy 1. lokakuuta 2026.

Suurin yksittäinen siivu, 24 miljoonaa euroa, menee digitaalisten terveyspalveluiden kehittämiseen European Health Data Space -tietoalueen puitteissa sekä Safer Internet Centres -verkoston laajentamiseen. Lääketieteelliseen kuvantamiseen ja syöpien sekä sydän- ja verisuonitautien varhaiseen tunnistamiseen suunnattu tekoälyrahoitus on 9 miljoonaa. Digitaalisten taitojen koulutukseen kohdistuu 12,5 miljoonaa, EU-sääntelyn vaatimustenmukaisuutta helpottaviin ratkaisuihin 8,5 miljoonaa ja verkkotiedon eheyttä tutkivaan ohjelmaan 6 miljoonaa.

Ajoitus ei ole sattumaa

Rahoitushaku aukeaa alle neljä kuukautta ennen AI Actin ensimmäistä suurta takarajaa. 2. elokuuta 2026 alkaen korkean riskin tekoälyjärjestelmien, terveydenhuollon diagnostiikasta työhönottoon, on täytettävä asetuksen vaatimukset: riskinhallinta, ihmisvalvonta, teknisen dokumentaation arkistointi, CE-merkintä ja EU-tietokantarekisteröinti.

Komissio tarjoaa rahoitusta kuin vakuutusmeklari ennen myrskyä. 8,5 miljoonan sääntelyn vaatimustenmukaisuuden -kategoria on suorin viittaus AI Actin lähestyvään voimaantuloon. Se rahoittaa työkaluja, joilla yritykset voivat osoittaa järjestelmänsä täyttävän asetuksen vaatimukset – eli tekee sääntelyn sietämisestä osittain rahoitetun prosessin.

Suomalaiset toimijat lähtökuopissa

Suomesta löytyy poikkeuksellisen vahva joukko toimijoita, jotka täyttävät hakukriteerit. HUS on vienyt tekoälydiagnostiikkaa rutiinikäyttöön rintasyövän seulonnassa ja aivokuvantamisessa, ja sillä on valmis tutkimushoidon verkosto European Health Data Space -hakujen tarpeisiin. Aalto-yliopisto ja VTT koordinoivat yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Finnish Center for Artificial Intelligence -keskusta, ja ne voivat hakea sekä tutkimus- että digitaalisten taitojen kategorioista.

Startup-puolella Veil.ain anonymisointiteknologia istuu Health Data Space -hakujen ytimeen: miten rikasta terveysdataa hyödynnetään rajat ylittäen ilman että yksittäisiä potilaita voidaan tunnistaa. Yhtiö on aiemmin hakenut rahoitusta EIT Digitalin kautta ja toiminut hollantilaisen Philipsin sekä ruotsalaisen SciLifeLabin kanssa. Disior puolestaan tuottaa ortopedista kuvantamisanalyysia tekoälyllä, mikä sopii 9 miljoonan lääketieteellisen kuvantamishaun piiriin.

Miten tämä näkyy potilaan arjessa

Rahoitus ei virtaa suoraan terveyskeskuksen aulaan, mutta sen seuraukset näkyvät potilaan arjessa kahden–viiden vuoden viiveellä. Mammografiakuvien ensilukijana toimiva tekoäly voi lyhentää seulontajonoja, ja European Health Data Space mahdollistaa sen, että Helsinkiin muuttavan tamperelaispotilaan hoitohistoria seuraa mukana ilman faksilähetyksiä. Kääntöpuolena samat järjestelmät kantavat elokuusta alkaen uuden sääntelytaakan, ja pienet terveysteknologiayritykset joko löytävät rahoitetun oikopolun tai jäävät jälkeen suurempien toimijoiden varjoon.

Konsortiopeli alkaa

Hakijoiden aikataulu on tiukka mutta mahdollinen. Lokakuun alussa sulkeutuva haku tarkoittaa noin viisi kuukautta hakemusten valmisteluun, mikä riittää niille, joilla on jo verkosto ja konsortio kasassa. Muiden jäsenmaiden vahvat ekosysteemit, erityisesti Ranska ja Saksa, hakevat kovalla volyymilla. EU-rahat jakautuvat konsortioille, joten yksittäisen suomalaisyrityksen kannattaa liittyä mieluummin pääpartneriksi laajempaan hankkeeseen kuin yrittää yksin.

Jos Suomi-vetoisia hakemuksia syntyy, niillä on kaksi kilpailuetua: anonymisointiosaaminen ja kliininen datapohja. Kumpaakaan ei voi ostaa rahalla, ja niiden yhdistäminen EU-haun ehdoilla voisi tuoda Suomeen useita miljoonia ja samalla määrittää, miltä eurooppalainen terveys-AI-arkkitehtuuri näyttää AI Actin jälkeisessä maailmassa.