Tekoäly

Meta päästi läpi 300 mainosta lasten hyväksikäyttökuvilla

Osa mainoksista markkinoi sovelluksia, jotka riisuvat ihmisiä kuvissa.

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Meta päästi läpi 300 mainosta lasten hyväksikäyttökuvilla
Kuva: InvadingInvader / CC BY-SA 4.0

Katie Paul on seurannut sosiaalisen median mainosjärjestelmiä vuosia. Silti se, mitä hänen johtamansa Tech Transparency Project löysi Metan omasta mainoskirjastosta, oli poikkeuksellista jo pelkältä määrältään. Yhdysvaltalainen tutkimusjärjestö kertoi tiistaina löytäneensä Facebookista ja Instagramista yli 300 mainosta, joissa esitettiin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Valtaosa aineistosta oli tekoälyllä tuotettua.

Mainokset eivät livahtaneet läpi vahingossa. Ne kävivät Metan mainostarkastuksen, saivat hyväksynnän ja pyörivät maksettuina. Järjestön mukaan mainokset tavoittivat EU-maissa yli 29 000 ihmistä ja Britanniassa noin 6 800. Lähes 80 prosenttia mainoksista näkyi Yhdysvalloissa.

Kyseessä on Tech Transparency Projectin oma selvitys. Järjestö on riippumaton, Yhdysvalloissa toimiva teknologiajättien valvoja, eikä sillä ole kytköstä Metaan. Aineisto on kerätty Metan julkisesta mainoskirjastosta, jota kuka tahansa voi selata.

“Mainoksissa ei yritetty peittää kuvia eikä salata sitä, mitä niissä markkinoitiin. On tärkeää huomauttaa, että tämä ei ole ulkopuolisten Facebookiin tai Instagramiin julkaisemaa sisältöä. Nämä ovat mainoksia, jotka Meta tarkasti, hyväksyi ja päästi pyörimään, eikä niihin puututtu missään vaiheessa samalla kun yhtiö keräsi mainosrahat.”

— Katie Paul, Tech Transparency Projectin johtaja, Wiredille. Suomennos englanninkielisestä alkuperäisestä.

Kuvat oli napattu somesta

Osa mainoksista ei ollut kokonaan keinotekoisia. Järjestö kertoo tunnistaneensa useista mainoksista oikeita lapsia, joiden kuvat oli poimittu julkisista lähteistä. Yhdessä tapauksessa kyse oli erään eurooppalaisen kuningashuoneen nuoresta jäsenestä, toisessa 14-vuotiaasta urheiluvaikuttajasta, jonka kuva oli peräisin hänen omalta Instagram-tililtään.

Havainto kääntää uutisen koskemaan myös tavallista some-käyttäjää. Kuvan ei tarvitse olla arkaluontoinen joutuakseen väärinkäytön aineistoksi. Riittää, että se on julkinen.

Moni mainoksista markkinoi niin sanottuja nudify-sovelluksia eli palveluita, jotka riisuvat ihmisen vaatteet kuvasta tekoälyn avulla. Järjestön laskelman mukaan lähes kaikki mainokset ohjasivat jollekin tekoälysovellukselle, ja noin 180 nimenomaan tällaiseen riisutuspalveluun. Osa sovellusten kehittäjistä oli kiinalaisia.

Päättyneestä mainoksesta ei voi ilmoittaa

Toinen keskeinen havainto koskee ilmoittamista. Metan mainoskirjastossa näkyvät myös jo päättyneet mainokset, mutta niistä ei ole minkäänlaista kanavaa tehdä ilmoitusta yhtiölle. Arkistoitu mainos jää siis paikalleen ilman että kukaan voi merkitä sitä laittomaksi.

Aktiivistenkin mainosten ilmoittaminen tuotti vaihtelevan tuloksen. Järjestö ilmoitti Metalle 129 käynnissä ollutta mainosta. Vastausten mukaan reilu puolet niistä ei rikkonut yhtiön sääntöjä. Osa ilmoitetuista mainoksista jäi näkyviin senkin jälkeen.

Kun järjestö luovutti koko aineistonsa Metalle 2. syyskuuta, yhtiö poisti noin 150 mainosta. Osa niistä kirjattiin aluksi aikuissisällön rikkomuksiksi eikä lasten hyväksikäytöksi.

Näin Meta vastasi

"Seksuaalinen hyväksikäyttö on kauheaa, ja teemme määrätietoisesti työtä pitääksemme sen poissa alustaltamme. Valtaosalla näistä mainoksista oli vähäinen tavoittavuus, ja moni oli poistettu käytöstä jo ennen kuin Wired jakoi ne meille. Moni mainoksista on myös ajalta ennen uutta tekoälyteknologiaa, jonka otimme hiljattain käyttöön havaitaksemme ja estääksemme sääntöjä rikkovat mainokset jo latausvaiheessa, ja parannamme näitä järjestelmiä jatkuvasti."

Meta on lisäksi kertonut, että mainoksista valtaosa sai alle 200 näyttökertaa ja niihin käytettiin yhteensä alle 5 000 dollaria. Nämä luvut ovat yhtiön omia eikä niitä ole vahvistettu ulkopuolisesti.

Mitä EU:n sääntely vaatii

Meta on EU:n digipalvelusäädöksen eli DSA:n tarkoittama erittäin suuri verkkoalusta. Se tuo mukanaan velvoitteita juuri niihin kahteen kohtaan, joihin selvitys osuu.

Asetuksen 16. artikla vaatii alustaa tarjoamaan helppokäyttöisen kanavan, jolla kuka tahansa voi ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Kanavan on oltava selkeästi tunnistettava, sen on sijaittava lähellä itse sisältöä, ja sen pitää olla vähintään yhtä helppo löytää kuin kanavan, jolla ilmoitetaan käyttöehtojen rikkomisesta. Päättyneiden mainosten kohdalla tällaista ei järjestön mukaan ole lainkaan.

Asetuksen 39. artikla puolestaan velvoittaa suuret alustat ylläpitämään julkista mainosarkistoa, josta käy ilmi kenen puolesta mainos esitettiin, kuka sen maksoi, milloin se pyöri ja millä kohdennusperusteilla. Tiedot on säilytettävä vuoden ajan viimeisen näyttökerran jälkeen. Tech Transparency Projectin mukaan suurimmassa osassa EU:ssa näkyneitä mainoksia mainostajaa ja maksajaa koskevat kentät olivat tyhjiä tai täynnä siansaksaa.

Mihin Suomessa voi ilmoittaa

Jos vastaavaa aineistoa tulee vastaan, ilmoituksen voi Suomessa tehdä Pelastakaa Lapset ry:n ylläpitämään Nettivihje-palveluun. Se on maan ainoa vihjepalvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa epäilemästään lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivalta-aineistosta, ja ilmoituksen voi jättää nimettömänä. Palvelu on toiminut vuodesta 2002 ja välittää tiedot poliisille sekä palveluntarjoajille aineiston poistamiseksi.

Järjestö kehottaa ilmoittamaan matalalla kynnyksellä. Varmuutta rikoksesta ei tarvita. Rikosilmoituksen voi tehdä myös suoraan poliisille, sillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän kuvan levittäminen ja hallussapito ovat Suomessa rangaistavia tekoja.

yli 300

Metan ennakkotarkastuksen läpäissyttä mainosta

n. 180

näistä ohjasi riisutuspalveluun

yli 29 000

tavoitettua ihmistä EU-maissa

129

mainosta ilmoitettiin Metalle

Tech Transparency Project, 8.9.2026

Sanasto

Nudify-sovellus
Palvelu, joka muokkaa tekoälyn avulla valokuvasta version, jossa kuvattu ihminen näyttää alastomalta. Kuvattavan lupaa ei kysytä, ja jäljestä tulee usein erehdyttävän aidon näköinen.
Erittäin suuri verkkoalusta (VLOP)
EU:n digipalvelusäädöksen luokka palveluille, joilla on yli 45 miljoonaa kuukausikäyttäjää EU:ssa. Näille alustoille on säädetty muita tiukemmat velvoitteet esimerkiksi laittoman sisällön poistamisessa.

Uutisoinnin luvut eroavat toisistaan, mikä kannattaa pitää mielessä lukiessa. Wired kertoi ensimmäisenä yli 50 mainoksesta, jotka pyörivät marraskuun 2025 ja elokuun 2026 välillä. Tech Transparency Projectin oma raportti kattaa yli 300 mainosta kuluvalta vuodelta. Kyse on eri otoksista samasta aineistosta, ei ristiriidasta.

Metan mainoskoneisto käsittelee valtavia määriä mainoksia, ja yhtiö vetoaa siihen, että sen tekoälypohjaiset tunnistimet paranevat jatkuvasti. Selvityksen teki silti ulkopuolinen järjestö julkisella työkalulla, jonka Meta itse rakensi läpinäkyvyyden nimissä. Aineisto oli koko ajan kenen tahansa nähtävillä.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  4. 4Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  5. 5Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.