OpenAI:n salakuunteluepäilty sai apua saudivirkamieheltä

Abdulrahman Alfozanin pidätyksestä asti yksi kysymys on jäänyt auki: kenen hyväksi hän olisi toiminut? Sunnuntai-iltana julkistetussa oikeusasiakirjassa Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjät antavat siihen oman vastauksensa. Se johtaa Saudi-Arabiaan.

Asiakirjan mukaan 35-vuotias saudiarabialainen insinööri oli usein yhteydessä Saudi-Arabian kuningasperheen jäseneen. Kun FBI oli pidättänyt hänet, saudiarabialainen sotilasvirkamies maksoi Alfozanin vaimon ja pojan lentoliput takaisin Saudi-Arabiaan. Syyttäjien mukaan Alfozan näyttää saaneen merkittävää tukea Saudi-Arabian hallitukselta.

Julkisuudessa ei ole kerrottu, kuka kuningasperheen jäsen on kyseessä tai kuka lentoliput maksoi. Tiedot uutisoi Yle uutistoimisto Reutersin pohjalta. Saudi-Arabian hallituksen kommenttia uusiin tietoihin ei ole julkaistu, eikä Alfozan ole vastannut syytöksiin julkisesti.

Äänitin vessapaperissa

Kuten AI Suomi aiemmin kertoi, OpenAI löysi syyskuun lopussa San Franciscon pääkonttorinsa johdon kokoushuoneesta television USB-porttiin kytketyn äänittimen, joka oli kääritty vessapaperiin. FBI pidätti Alfozanin 9. lokakuuta. Häntä syytetään laitteen käyttämisestä tai yrittämisestä käyttää sitä suullisen viestinnän salakuunteluun, ja tuomio voi olla enintään viisi vuotta vankeutta.

Huone ei ollut mikä tahansa neuvotteluhuone. BNO Newsin mukaan siellä puhuttiin luottamuksellisesta tutkimuksesta, tuotesuunnitelmista, liiketoimintastrategiasta, yhteistyöstä hallitusten kanssa ja kaupallisista suhteista. OpenAI:n mukaan sillä ei ole viitteitä siitä, että Alfozan olisi päässyt käsiksi mallien painoihin, lähdekoodiin tai asiakastietoihin.

Syyttäjä otti linjan jo pidätyksen jälkeen. Pohjois-Kalifornian liittovaltion syyttäjä Craig Missakian sanoi The San Francisco Standardin mukaan englanniksi: ”For us it is a matter of national security.”

Juttua hoitaa syyttäjänviraston kansallisen turvallisuuden, kyber- ja erityisrikosten yksikkö. Sunnuntain asiakirja tuli julki päivää ennen maanantaita, jolloin tuomari Alex G. Tsen oli määrä päättää vangitsemiskäsittelyssä, pysyykö Alfozan pidätettynä oikeudenkäyntiin asti. Käsittelyn lopputulos ei ollut tiedossa tätä kirjoitettaessa.

Lähteissä ei ole OpenAI:n kommenttia sunnuntain asiakirjaan. Aiemmin yhtiö kertoi X:ssä käyttäneensä omia tekoälymallejaan laitteen jäljittämiseen. ”Siirsimme asian FBI:lle, ja olemme kiitollisia agenteille ja syyttäjille, jotka toimivat nopeasti ja tekivät pidätyksen”, yhtiö kirjoitti englanniksi.

Miksi valtiot havittelevat tekoälysalaisuuksia

San Franciscon lahden alueella on nähty saudivakoilua ennenkin. Vuonna 2019 Yhdysvaltain oikeusministeriö syytti kahta Twitterin entistä työntekijää käyttäjätietojen urkkimisesta Saudi-Arabian hyväksi, ja toinen heistä, Ahmad Abouammo, tuomittiin vuonna 2022. Silloin kiinnostus kohdistui hallitusta arvostelleisiin tileihin. Tapausten välillä ei ole väitetty mitään yhteyttä.

Nyt kohteena oli tekoäly-yhtiön johto. Kärkimallin kouluttaminen vie miljardeja ja vuosia, mutta tärkeimmät tiedot siitä, mitä seuraavaksi rakennetaan, millä aikataululla ja kenen kanssa, voivat vaihtaa omistajaa yhdessä kokouksessa. Sellaista ei löydy patenttihakemuksista.

Yhdysvallat on rajoittanut huippusirujen vientiä juuri siksi, ettei teknologia valuisi kilpaileville valtioille. Tekoälysalaisuuksista on nostettu syytteitä aiemminkin: Googlen entinen insinööri Linwei Ding sai vuonna 2024 syytteen siitä, että hän olisi vienyt yhtiön tekoälyinfrastruktuuria koskevia liikesalaisuuksia kiinalaisyhtiöiden hyväksi. Persianlahden maat taas rakentavat omaa tekoälyteollisuuttaan, Saudi-Arabia esimerkiksi valtion sijoitusrahaston omistaman Humain-yhtiön kautta. Asiakirjoissa Alfozania ei ole kytketty Humainiin.

Tavalliselle ChatGPT:n käyttäjälle juttu kertoo, että palvelun takana oleva yhtiö on nyt tiedustelun kohde samaan tapaan kuin puolustusteollisuus. Todennäköinen seuraus näkyy työpaikoilla. Tekoäly-yhtiöt kiristävät taustatarkastuksia, rajaavat pääsyä tiloihin ja seuraavat omia työntekijöitään entistä tarkemmin. OpenAI kertoi itse jäljittäneensä työntekijänsä omilla malleillaan.

Vaikein kysymys koskee rekrytointia. Piilaakson tekoälylaboratoriot palkkaavat osaajia kaikkialta maailmasta, ja ne tarvitsevat heitä. Jos yksi tapaus saa yhtiöt katsomaan tietyistä maista tulevia hakijoita epäluuloisesti, laskun maksavat ne, joilla ei ole vakoilun kanssa mitään tekemistä.