Koomikko Graham, joka tunnetaan YouTubessa nimellä Graham Dot Zip, ei mennyt itse työhaastatteluun. Hän lähetti paikalle tekoälyavatarin nimeltä Victor. Ruudun toisella puolella istui yhtä lailla kone: tekoälyrekrytoija Pat kuvitteellisesta Brightwell Home -yrityksestä.
”Victor on edustajani”, Graham esittelee videolla (englanniksi ”Victor is my representative”). Sen jälkeen meno karkaa käsistä. Victor paisuttelee Grahamin kokemusta ja tarjoutuu tekemään työn noin 60 000 dollarin vuosipalkalla, vaikka Graham toivoi suunnilleen kaksinkertaista summaa. Sitten Victor sopii Patin kanssa jatkohaastattelun Grahamin ollessa poissa. Lopuksi botit hyvästelevät toisiaan yli minuutin ajan.
Video on lavastettu sketsi. Yahoo Newsin mukaan sitä katsottiin lähes kolme miljoonaa kertaa kahdessa päivässä, ja Suomessa siitä kertoivat muun muassa Iltalehti, Kauppalehti ja Tivi. Se naurattaa, koska asetelma on jo totta.
Suomessakin kone kysyy jo
Tekoälyhaastatteluista on Suomessa julkisia esimerkkejä. Matkanjärjestäjä Tjäreborg kertoi Ylelle kesällä 2025, että se oli käyttänyt matkaoppaiden rekrytoinnissa noin kahden vuoden ajan Hubert-nimistä chattiavustajaa. Hubert kutsui hakijan keskusteluhaastatteluun noin tunnin kuluttua hakemuksesta, tarkisti perusvaatimukset, kuten ajokortin, ja pisteytti, kuinka hyvin hakija sopii tehtävään. Kahteen paikkaan kutsuttiin noin sata ihmistä.
“Tarvitsemme apua alkuvaiheessa, jotta saisimme varmasti parhaimmat kandidaatit perille asti.”
Sundströmin mukaan tekoäly ei koskaan tee päätöksiä ihmisrekrytoijien puolesta.
Syyskuussa Kauppalehti kertoi 29-vuotiaasta Melis Görsoysta, joka haki suomenkielistä asiantuntijatehtävää ulkomaisessa yrityksessä. Haastattelija ”Marjo” osoittautui tekoälyksi. Kun Görsoy kysyi lopuksi, oliko vielä jotain käsiteltävää, vastaukseksi tuli lähinnä toteamus, että kuulostaa hyvältä. Töitä hän löysi myöhemmin.
Kattavaa tietoa siitä, kuinka moni suomalainen työnantaja käyttää tekoälyhaastatteluja, ei ole. Tätä juttua varten ei myöskään saatu suomalaisen rekrytointiyrityksen arviota. Tapausten perusteella tekoälyhaastatteluun voi törmätä, mutta niistä ei voi päätellä, että se olisi jo arkea.
McKinseyn asiakas on avatar
Isot kansainväliset työnantajat ovat pidemmällä. Konsulttiyhtiö McKinsey kertoi The Wall Street Journalille lokakuussa, että osa sen Pohjois-Amerikan vastavalmistuneista hakijoista käy noin kymmenen minuutin keskustelun asiakasta esittävän tekoälyavatarin kanssa. Pisteitä avatar ei anna. Ihmisarvioijat seuraavat keskustelua ja arvioivat suorituksen.
EU: rekrytoinnin tekoäly on suuren riskin järjestelmä
EU:n tekoälyasetuksen liitteessä III suuren riskin järjestelmiksi luetaan tekoäly, jota käytetään ihmisten rekrytointiin tai valintaan, erityisesti hakemusten analysointiin ja suodattamiseen sekä hakijoiden arviointiin. Tällaisilta järjestelmiltä vaaditaan riskienhallintaa, dokumentaatiota, ihmisen valvontaa ja rekisteröintiä EU:n tietokantaan. Järjestelmää käyttävän työnantajan on myös kerrottava hakijalle, että häntä koskevassa päätöksenteossa käytetään tekoälyä.
Aikataulu on ehtinyt muuttua. Ylen Tjäreborg-jutussa velvoitteiden kerrottiin alkavan elokuussa 2026. Heinäkuussa hyväksytty digitaalinen omnibus-asetus (EU) 2026/1744 kuitenkin siirsi liitteen III järjestelmien vaatimukset alkamaan 2. joulukuuta 2027. Asetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 24. heinäkuuta 2026.
Kaikki ei odota. Tekoälyasetus on kieltänyt tunteiden tunnistamisen työpaikalla helmikuusta 2025 lähtien, ja komission tulkintaohjeen mukaan kielto ulottuu myös työnhakuvaiheeseen. Haastattelubotti ei siis saa päätellä äänensävystäsi tai ilmeistäsi, oletko innostunut vai hermostunut.
Hakijalle tämä on käytännön asia. Jos kone karsii sinut ensimmäisessä vaiheessa, et välttämättä koskaan saa tietää syytä. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Matti Laukkarinen muistutti Ylelle, ettei tekoäly ole automaattisesti ihmistä puolueettomampi: ”Tekoäly voi kopioida ja toistaa ihmisten vinoumia ajattelussa.”
