Vihreät haluaa, että jokainen voisi sanoa ei, kun viranomainen, pankki tai työnantaja tarjoaa asiointiin tekoälyä. Puolue julkaisi perjantaina 16. lokakuuta linjapaperin ”Ihminen ensin – Vihreät esittää 14 keinoa tekoälyn riskien hallintaan”. Sen toinen kohta on otsikoitu suoraan: ”Oikeus olla käyttämättä tekoälyä”.
Asia koskee jokaista, joka hakee tukea, varaa lääkäriaikaa tai lähettää työhakemuksen. Tekoäly on jo mukana monessa näistä, ja valtiovarainministeriön kansliapäällikön mukaan koko julkinen sektori on tarkoitus muuttaa toimimaan tekoälypohjaisesti vuoteen 2031 mennessä, kuten Yle on kertonut.
Kyse on oppositiopuolueen poliittisesta avauksesta, ei hallituksen esityksestä. Linjapaperi on julkaistu puolueen nimissä ilman nimettyä puhujaa, ja sen nostivat aamupäivällä esiin muun muassa Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Eduskuntavaaleihin on aikaa puoli vuotta, joten paperi on myös vaaliohjelman pohjatyötä.
Mitä Vihreät tarkalleen esittää
Ydin on kaksiosainen. Julkisessa päätöksenteossa tekoälyn pitäisi puolueen mukaan olla ”lähtökohtaisesti avustavassa roolissa, jotta päätöksen vastuu säilyy ihmisellä”. Kone voisi siis valmistella ja ehdottaa, mutta paperin mukaan ”kielteisiin päätöksiin tarvittaisiin edelleen ihmistä”.
Toinen osa ulottuu yksityisellekin puolelle. Asiakkaan pitäisi voida kytkeä tekoäly pois palvelusta, oli palveluntarjoaja sitten kunta tai verkkokauppa. Lisäksi julkishallinnolle vaaditaan avointa tekoäly- ja algoritmirekisteriä, josta kansalainen näkisi, missä tekoälyä käytetään.
“Kaikkien palvelujen käytössä, ovat ne sitten julkisia tai yksityisiä, tulisi olla mahdollisuus tekoälyn käytön pois sulkemiseen.”
Miltä tämä näyttäisi arjessa
Ajatellaan Kelan etuushakemusta. Jos tekoäly ehdottaisi hylkäystä, esityksen mukaan hylkäyspäätöksen tekisi silti virkailija, joka myös vastaisi siitä. Myönteinen päätös voisi syntyä kevyemmin.
Kunnan asiakaspalvelussa ja terveysaseman ajanvarauksessa muutos olisi konkreettisempi. Chatbotin sijaan voisi pyytää ihmistä. Sama koskisi työnhakua: hakija voisi vaatia, ettei hänen hakemustaan seulota pelkällä algoritmilla.
Linjapaperi ei kerro, miten kieltäytyminen käytännössä toteutettaisiin tai kuka sen maksaisi. Se jättää auki suurimman kysymyksen. Jos tekoälyllä tavoitellaan säästöjä, ihmisvaihtoehdon ylläpitäminen syö osan niistä, ja ruuhkautuuko ihmisjono silloin?
Mitä laki turvaa jo nyt
EU:n tietosuoja-asetus antaa jo oikeuden olla joutumatta pelkästään automaattisen päätöksen kohteeksi, jos päätöksellä on oikeusvaikutuksia, mutta laki voi sallia poikkeuksia. Suomen hallintolaki sallii automaattisen ratkaisun vain sääntöpohjaisissa asioissa, joissa ei tarvita harkintaa.
EU:n tekoälysäädöksen mukaan ihmiselle on kerrottava, kun hän asioi tekoälyn kanssa. Rekrytoinnissa ja julkisten etuuksien myöntämisessä käytettävät järjestelmät ovat säädöksessä suuren riskin järjestelmiä. Niiltä vaaditaan ihmisen valvontaa, ja niiden päätöksistä saa pyytää selityksen. Velvoitteet tulevat voimaan vaiheittain. Yleistä oikeutta kieltäytyä tekoälystä kokonaan ei ole kummassakaan säädöksessä. Se olisi Vihreiden esityksessä uutta.
Humppilasta vaalikevääseen: tekoäly nousi julkishallinnon kysymykseksi
2026-09
Humppila nousee otsikoihin
Selviää, että kunnan hallintojohtajan ja teknisen johtajan tehtävät on korvattu tekoälyn käytöllä. Kunta tiedottaa asiasta 22. syyskuuta.
2026-09
Apulaisoikeusasiamies aloittaa selvityksen
Susanna Lindroos-Hovinheimo ottaa 28. syyskuuta omasta aloitteestaan tutkittavaksi tekoälyn käytön kunnallisessa viranomaistoiminnassa.
2026-10
Vihreät julkaisee linjapaperin
”Ihminen ensin” esittää 16. lokakuuta 14 keinoa, joista yksi on oikeus olla käyttämättä tekoälyä.
2027-04
Eduskuntavaalit
Puolueet joutuvat linjaamaan, painottavatko ne tekoälyn käyttöönottoa vai oikeutta kieltäytyä siitä.
2031
Julkinen sektori tekoälypohjaiseksi
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön mukaan tavoitteena on koko julkisen sektorin tekoälypohjainen toiminta.
Sanasto
Suuren riskin järjestelmä
EU:n tekoälysäädöksen luokka järjestelmille, joiden virheet voivat vaikuttaa vakavasti ihmisen elämään, kuten työnhakijoiden seulontaan tai etuuksien myöntämiseen. Niille on asetettu tiukimmat vaatimukset, esimerkiksi ihmisen valvonta ja tarkka dokumentointi.
Algoritmirekisteri
Julkinen luettelo, josta näkee, missä viranomaisen palveluissa käytetään tekoälyä tai automaattista päätöksentekoa ja mihin tarkoitukseen. Esimerkiksi Amsterdamilla ja Helsingillä on ollut tällainen rekisteri.
Virkavastuu
Virkamiehen henkilökohtainen oikeudellinen vastuu siitä, että hänen päätöksensä ja toimensa ovat lainmukaisia. Virheestä voi seurata esimerkiksi rangaistus tai vahingonkorvaus.
Humppila näytti, miksi aihe on ajankohtainen
Kanta-Hämeen Humppila nousi syyskuussa otsikoihin, kun selvisi, että kunnan hallintojohtajan ja teknisen johtajan tehtävät on korvattu tekoälyn käytöllä. Kunta itse korosti 22. syyskuuta julkaistussa tiedotteessaan, ettei uudistusten tärkein tavoite ole tekoälyn lisääminen tai hallinnon pienentäminen.
Apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimo otti 28. syyskuuta omasta aloitteestaan tutkittavaksi tekoälyn käytön kunnallisessa viranomaistoiminnassa. Ylen mukaan selvityksessä kysytään, ”miten perusoikeuksien sekä virkavastuun toteutuminen varmistetaan”. Tarkastelussa ovat tekoälylle annetut tehtävät ja se, miten päätösten lainmukaisuus turvataan. Selvitys on yhä kesken.
Vihreiden vaatimus ihmisen tekemästä kielteisestä päätöksestä osuu juuri tähän. Perustuslain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Ohjelmistoa ei voi panna virkavastuuseen.
Muut nostot: ministeri, työpaikka ja syväväärennökset
Vihreät haluaa hallitukseen ”selkeästi osoitetun vastuuministerin” tekoäly- ja teknologiapolitiikan koordinointiin. Nyt tekoälyasiat jakautuvat usealle ministeriölle, eikä kokonaisuudesta vastaa kukaan yksin.
Työpaikoilla työnantajan pitäisi kertoa käyttämistään seurantajärjestelmistä, ja työntekijät pääsisivät mukaan tekoälyhankintoihin. Kolmas lukijaa suoraan koskeva kohta on syväväärennökset. Ilman suostumusta tehtyjen väärennösten levittäminen kiellettäisiin.
Paperissa on myös raskaampia talouslinjauksia, kuten perustulo, lyhyempi työaika ja verotuksen painopisteen siirto työstä varallisuuteen. Ne ovat Vihreiden vanhoja tavoitteita, joille tekoäly antaa nyt uuden perustelun.
Kiinnostavinta on, miten muut puolueet vastaavat. Valtionhallinnon tavoite tekoälypohjaisesta julkisesta sektorista ja oikeus kieltäytyä tekoälystä vetävät eri suuntiin. Kevään 2027 vaalikeskusteluissa jokainen puolue joutuu todennäköisesti kertomaan, kumpaa se painottaa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
