Stanford Law julkaisi kesäkuun alussa tutkimuksen, jossa kuusitoista yhdysvaltalaista sopimusoikeuden professoria arvioi tekoälyn kirjoittamia vastauksia paremmiksi kuin kollegoidensa vastauksia 75,33 prosentissa tapauksista. Vertailuja kertyi 2 918, ja jokainen niistä oli sokea: arvioija ei tiennyt, kumpi vastaus tuli koneelta ja kumpi ihmiseltä.
Sokea vertailu neljästätoista tiedekunnasta
Tutkimuksen vetivät Stanfordin professori Julian Nyarko ja tutkija Alejandro Salinas. Professorit neljästätoista yhdysvaltalaisesta tiedekunnasta laativat yhteensä 40 sopimusoikeudellista kysymystä, jotka kattoivat oikeustapauksia, oppia, hypoteettisia tilanteita ja oikeuspoliittisia pohdintoja.
Sekä professorit että tekoälymallit vastasivat samoihin kysymyksiin. Sama professoriraati pisteytti vastaukset tietämättä, oliko kirjoittaja ihminen vai kielimalli. Julkaisun nimi on suora: ”Law Professors Prefer AI Over Peer Answers”.
Google Gemini 2.5 Pro voitti 75,92 prosenttia otteluista ihmisopettajia vastaan. Saman talon NotebookLM ylsi 74,75 prosenttiin. Erilliseen mallintuomarianalyysiin, jossa toinen tekoäly arvosteli vastaukset laajemmalla aineistolla, ylsivät myös Claude Opus 4.7 ja ChatGPT 5.4 selvästi ihmiskirjoittajien yläpuolelle.
Haitallisia vastauksia kolme kertaa vähemmän
Voittoprosenttien rinnalla kulkee tutkimuksen kovin luku. Professorit luokittelivat tekoälyn vastauksista vain 3,53 prosenttia pedagogisesti haitallisiksi – siis sellaisiksi, joista opiskelija saisi väärän käsityksen voimassa olevasta laista. Kollegoiden vastauksista haitalliseksi merkittiin 12,06 prosenttia eli yli kolme kertaa enemmän.
Tulos kääntää tutun pelon päälaelleen. Tekoälyn hallusinaatiot ovat olleet juridiikan koulutuksessa ykkösargumentti varovaisuudelle, mutta sopimusoikeuden rutiinikysymyksissä ihmisopettaja erehtyi tämän tutkimuksen perusteella useammin pedagogisesti vahingollisella tavalla kuin kielimalli.
“Halusimme tietää, voiko tekoäly täyttää sen ammatillisen taustakriteerin, jolla juristit arvioivat toistensa argumentteja. Tässä tapauksessa voi.”
Suomessa katsotaan jo eteenpäin
Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta vastaa kahdesta tekoälykoulutusohjelmasta: ”Vastuullisuus ja AI organisaatiossa” sekä ”Johdatus tekoälyasetukseen”. Tiedekunnan varadekaani, professori Anette Alén, on linjannut tiedekunnan tekoälypolitiikan ja vetää täydennyskoulutuspilottia. Käytännössä Helsinki opettaa AI-asetusta samaan aikaan kun Yhdysvalloissa testataan, voiko sopimusoikeutta opettaa kone.
Turun yliopisto tutkii tekoälyn sääntelyä Epic AI -hankkeessa, joka kuuluu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan WELEC-ohjelmaan. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa tietosuojalainsäädäntöä, AI-sääntelyä sekä terveys- ja asiakastietojen oikeudellista kehystä. Stanfordin asetelma, jossa malli arvioidaan ihmisasiantuntijaa vastaan, on kotimaisesta tutkimuksesta vielä puuttuva pala.
Mitä asianajotoimistojen kannattaa tehdä nyt
Stanfordin tulos pätee Yhdysvaltain sopimusoikeuteen. Suomen siviili-, hallinto- ja vero-oikeus ovat omia maailmojaan, eikä kotimaista vertaisaineistoa ole vielä julkaistu. Käytännön johtopäätös toimistoille on silti selvä: testatkaa mallien laatu omissa työnkulkuissanne ja dokumentoikaa vertailut. Stanfordin metodologia – sokea pisteytys, hypoteettiset tapaukset, sama arvioijaraati – on toistettavissa pienemmässäkin mittakaavassa, esimerkiksi juniorijuristien perehdytyksen tukena.
Yksi kysymys jää auki
Tutkimuksen asetelma jättää avoimeksi yhden seikan: jos professorit olisivat tienneet, kumpi vastaus oli koneen tekemä, olisivatko he arvostelleet samoin? Sokea koe poisti ennakkoluulot, mutta opetustyössä lopullinen arvio tehdään aina nimen kanssa.
Suomen Asianajajaliitto on järjestänyt jäsenistölleen tekoälykoulutusta eikä ole kategorisesti rajoittanut tekoälyn käyttöä toimeksiantojen yhteydessä. Stanfordin luku siirtää keskustelun siitä, saako tekoälyä käyttää, siihen, missä menee perehdytyksen ja vastuun raja, kun 75 prosenttia voitoista yhden oikeudenalan rutiinikysymyksissä on liian iso luku jätettäväksi seuraavan opetussuunnitelmakierroksen ulkopuolelle.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
