Nokian tekoälymyynti yli kaksinkertaistui – seuraavaksi avaruuteen

Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard puhui torstaina tulosjulkistuksen jälkeen satelliiteista lähes yhtä paljon kuin tekoälystä. Konesalikauppa vetää, ja yhtiö etsii jo seuraavaa kasvualuetta.

Ensin luvut. Nokian myynti tekoäly- ja pilviasiakkaille kasvoi heinä–syyskuussa 123 prosenttia vuodentakaisesta, ja samoilta asiakkailta tuli uusia tilauksia 1,5 miljardin euron edestä. Koko konsernin liikevaihto nousi 10 prosenttia 5,15 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 35 prosenttia 605 miljoonaan euroon, mikä ylitti analyytikoiden odotukset selvästi.

Kuten AI Suomi kertoi ennen tulosta, isoin kysymysmerkki oli tilausvirta kesän ennätysneljänneksen jälkeen. Huhti–kesäkuussa tekoäly- ja pilviasiakkaat tilasivat noin 2,8 miljardilla eurolla, joten 1,5 miljardia on selvästi vähemmän. Vuodentakaiseen verrattuna tilaukset kuitenkin kasvoivat 118 prosenttia. Inderesin analyytikot Atte Riikola ja Tommi Saarinen kirjoittivat pikakommentissaan, että tekoälytilaukset ja ensi vuoden kasvunäkymä ylittivät heidän odotuksensa.

Konesalit eivät enää mahdu yhdelle tontille

Hotard kuvasi Ylelle, että tekoälyn laskentakeskukset ovat kasvaneet niin suuriksi, etteivät ne enää mahdu yhdelle tontille. Siksi niitä rakennetaan erilleen, ja väliin tarvitaan nopeita yhteyksiä. Juuri niitä Nokia myy: optisilla verkoilla ja IP-reitityksellä erilliset konesalit saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Sama kehitys näkyy Suomessa, jonne suunnitellaan useita suuria laitoksia, ja niistä kerrotaan tarkemmin AI Suomen oppaassa datakeskuksista Suomessa. Hotardin mukaan yhteyksien kysyntä ei ole hidastumassa, ja Nokia odottaa optisten ja IP-verkkojensa myynnin kasvavan ensi vuonna yhteensä 25–30 prosenttia.

Iceyen kanssa avaruuteen

Strategian uusi suunta on puolustus. Nokia ja suomalainen tutkasatelliittiyhtiö Iceye kehittävät puolustus- ja viranomaiskäyttöön tarkoitettua satelliittijärjestelmää, jonka on määrä olla tuotantovaiheessa vuoteen 2028 mennessä. Hotard vahvisti Ylelle, että hanke etenee aikataulussa.

Hotardin mukaan taustalla on valtioiden tarve saada luotettavia satelliittiyhteyksiä, jotka pysyvät niiden omassa hallinnassa. Ukrainan sota ja epävarmuus kaupallisen Starlink-verkon varassa toimimisesta ovat tehneet tarpeesta konkreettisen.

Aikatauluun liittyy varaus. Hotardin mukaan se riippuu teknologian kehityksestä ja satelliittien laukaisuaikatauluista, joihin Nokia ei itse pysty vaikuttamaan. Järjestelmän laajuudesta tai satelliittien määrästä Ylen jutussa ei kerrottu.

Eurooppa jää jälkeen, Suomi erottuu

Hotard ei säästellyt Eurooppaa. ”Vanha manner investoi liian vähän”, hän sanoi Ylelle. Hänen mukaansa Eurooppa jää tekoälyssä ja infrastruktuurissa jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Valopilkuksi hän nosti Suomen ja Googlen 13 miljardin euron investoinnin tänne. Nokia haluaa olla mukana tekoälyhankkeissa ja niin sanotuissa gigatehdashankkeissa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Suomalaiselle tämä ei ole pelkkää pörssipuhetta. Jos konesaleja ja niiden välisiä verkkoja rakennetaan tänne, osa töistä, sähkönkulutuksesta ja verotuloista jää Suomeen, ja kotimainen verkkotoimittaja on hankkeissa luonteva kumppani.

Kassavirta jää vaisuksi

Tuloksen varjopuoli löytyy kassasta. Nokia laski arviotaan siitä, kuinka suuri osa vertailukelpoisesta liikevoitosta muuttuu tänä vuonna vapaaksi kassavirraksi. Uusi haarukka on 35–55 prosenttia, kun aiemmin se oli 55–75 prosenttia. Syynä ovat noin 400 miljoonan euron lisäsijoitus käyttöpääomaan ja nopeutetut uudelleenjärjestelyt.

Uudelleenjärjestelyjen ja niihin liittyvien kulujen arvio nousi 1,1 miljardiin euroon. Kertaerien takia raportoitu liikevoitto jäi 196 miljoonaan euroon. Nettokassa oli syyskuun lopussa 2,58 miljardia euroa, 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Inderesin Riikola ja Saarinen totesivat pikakommentissaan suoraan: ”Näin ollen kuluvan vuoden kassavirta on jäämässä selvästi aiempia odotuksiamme vaisummaksi.” Kasvavassa laitekaupassa käyttöpääomaa sitoutuu usein varastoihin ja saataviin ennen kuin toimitukset tuovat rahaa. Sijoittajalle tämä tarkoittaa, että tekoälybuumi näkyy tuloslaskelmassa ennen kuin se näkyy kassassa.

Nokia pitää koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton ohjeistuksen ennallaan, 2,1–2,6 miljardissa eurossa, ja odottaa nousevansa haarukan keskikohdan yläpuolelle. Tammi–syyskuussa vertailukelpoista liikevoittoa kertyi 1,34 miljardia euroa, joten loka–joulukuulta tarvitaan noin miljardi. Seuraava tulos kertoo myös, oliko 1,5 miljardin euron tilauskertymä notkahdus vai uusi normaali.