Sunnuntaina chatbotin on kerrottava olevansa kone

Sunnuntaina 2. elokuuta EU:n tekoälyasetus lakkaa olemasta juristien tulevaisuuspuhetta. Siirtymäaika päättyy, kansalliset valvojat saavat toimivaltansa ja hallinnolliset seuraamusmaksut muuttuvat paperilta laskettavaksi riskiksi.

AI Suomi kertoi aiemmin, että Suomessa valvontavastuu on jaettu peräti 15 viranomaisen kesken. Yrittäjän kannalta kiinnostavampi kysymys on kuitenkin toinen: mitä pitää olla kunnossa maanantaiaamuna, kun asiakaspalvelun chatbot käynnistyy taas.

Asianajotoimisto Krogeruksen osakas Pessi Honkasalo muistuttaa Tivin haastattelussa, että läpinäkyvyysvaatimukset koskevat myös yrityksiä, jotka eivät itse kehitä tekoälyä. Riittää, että ostettua mallia käytetään asiakasrajapinnassa. Suomalaisessa pk-kentässä tämä tarkoittaa käytännössä kaikkia, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana liittäneet verkkosivuilleen keskustelurobotin tai alkaneet tehdä markkinointikuvia generatiivisilla työkaluilla.

Kerro koneesta, merkitse sisältö

Asetuksen 50 artikla purkautuu käytännössä kahdeksi arkiseksi vaatimukseksi. Ensimmäinen: ihmisen kanssa keskustelevan tekoälyjärjestelmän on kerrottava olevansa kone, ellei asia ole tavanomaisen tarkkaavaiselle käyttäjälle ilmeinen. Pieni teksti chatti-ikkunan yläreunassa riittää, mutta se pitää olla. Aiheesta kirjoitimme jo viikkoa ennen määräaikaa.

Toinen vaatimus koskee sisältöä. Tekoälyllä tuotettu tai muokattu kuva, ääni ja video on merkittävä koneluettavasti, ja syväväärennöksistä on kerrottava myös ihmiselle näkyvällä tavalla. Markkinointiosastolle muutos on isompi kuin IT-osastolle: merkitsemättömän tekoälykuvan hinta voi teoriassa nousta miljooniin.

Kolmas kohta unohtuu useimmin. Asetuksen 4 artikla on vaatinut yrityksiä huolehtimaan henkilöstönsä tekoälyosaamisesta jo helmikuusta 2025 lähtien, mutta vasta nyt laiminlyönnille on olemassa valvoja ja seuraamus. Käytännön tulkinta on toistaiseksi väljä: kirjattu perehdytys ja sisäinen ohjeistus siitä, mihin tekoälyä saa työpaikalla käyttää, on parempi kuin ei mitään.

Komissio siirsi maalitolppia kesken matkan

Valmistautumista on hankaloittanut se, että sääntely on liikkunut vielä viime metreillä. Komissio esitti marraskuussa 2025 niin sanottua digitaalista omnibusta, jolla asetuksen raskaimpia kohtia kevennettiin ja lykättiin. Poliittinen sopu syntyi 7. toukokuuta 2026 ja neuvosto hyväksyi paketin 29. kesäkuuta.

Lopputulos on yrityksen näkökulmasta nurinkurinen. Liitteen III korkean riskin järjestelmiä koskevat velvoitteet – rekrytointi, luotonanto, koulutus, biometriikka – siirtyivät joulukuulle 2027. Läpinäkyvyyssäännöt jätettiin koskematta, joten kevyimmiltä näyttäneet vaatimukset tulivat voimaan aikataulussa ja raskaat eivät.

Honkasalo on huomauttanut, että juuri vaihtuvat aikataululinjaukset ja keventämispaketit ovat jättäneet täytäntöönpanon auki aivan voimaantulon kynnyksellä. Moni yritys ehti pysäyttää valmistautumisensa siinä uskossa, että koko asetus siirtyy. Näin ei käynyt.

Kuka soittaa ja mitä se maksaa

Suomessa yhteyspisteenä toimii Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, joka ohjaa kysymykset oikealle sektoriviranomaiselle. Käytännössä valvonta lähtee liikkeelle kanteluista, ei oma-aloitteisista ratsioista. Ensimmäinen yhteydenotto tulee siis todennäköisemmin tyytymättömältä asiakkaalta tai kilpailijalta kuin virastolta.

Seuraamusmaksujen katot ovat kovat. Kielletyistä käytännöistä voi seurata enintään 35 miljoonaa euroa tai 7 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, muiden velvoitteiden rikkomisesta 15 miljoonaa tai 3 prosenttia. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sovelletaan näistä matalampaa, mikä tarkoittaa muutaman miljoonan euron liikevaihdon yritykselle prosenttiperusteista summaa eikä miljoonasakkoja.

Tavalliselle ihmiselle muutos näkyy pieninä merkintöinä. Verkkokaupan chatti kertoo olevansa robotti, mainoskuvan kulmassa lukee että se on tehty tekoälyllä, ja pankin verkkopalvelussa hylätystä päätöksestä saa pyydettäessä ihmisen käsittelyyn. Nämä ovat pieniä asioita yksittäin, mutta yhdessä ne siirtävät todistustaakan käyttäjältä palvelun tarjoajalle.

Käytännön puristus tulee todennäköisesti sopimuspöydän kautta ennen kuin yhtään sakkoa on määrätty. Suuret ostajat alkavat vaatia alihankkijoiltaan dokumentaatiota käytetyistä malleista ja merkintäkäytännöistä, ja se vaatimus valuu tarjouspyyntöihin nopeammin kuin viranomaisvalvonta ehtii käynnistyä. Ensimmäisiä seuraamusmaksuja tuskin nähdään ennen vuotta 2027, mutta ensimmäiset kaupat menetetään puuttuvan liitteen takia jo tänä syksynä.