Anthropic palkkaa yhä harvemmin junioreita – osuus 9 prosenttia

Juniorien osuus Anthropicin teknisistä rekrytoinneista on laskenut 27 prosentista 9 prosenttiin. Luku on tekoäly-yhtiön omasta raportista How employment is changing at Anthropic, jonka sen taloustutkijat julkaisivat 16. lokakuuta.

Samassa raportissa kerrotaan, että Clauden agentit tekivät elokuussa kuusi kertaa enemmän työtunteja kuin niitä ohjaavat työntekijät. Agenttien tunnit ohittivat ihmisten työtunnit ensimmäisen kerran maaliskuussa.

Luvuista on helppo vetää johtopäätös, että koneet vievät nuorten työt. Raportin kirjoittajat Nathan Wilmers, Regina Catipon, Maxim Massenkoff ja Peter McCrory eivät itse sano niin.

Mitä raportti oikeasti kertoo

Anthropic kasvaa nopeasti, ja sen henkilöstörakenne muuttuu muutenkin. Teknisten osastojen osuus koko henkilöstöstä laski vuodessa 61 prosentista 56 prosenttiin, koska myynti, talous ja rekrytointi kasvoivat nopeammin. Teknisiä työntekijöitä palkataan yhä enemmän kuin ennen. Harvempi heistä vain on uransa alussa.

Teknisten osastojen koko henkilöstöstä junioreita oli vuoden 2025 alussa 21 prosenttia, nyt 14 prosenttia. Raportin mukaan juniorien työpaikkailmoitukset ovat vähentyneet erityisen jyrkästi joulukuusta 2025 lähtien, ja esihenkilöt painottavat rekrytoinneissa entistä enemmän itsenäisyyttä ja harkintakykyä.

Tutkijat korostavat, että analyysi on kuvaileva eikä osoita syy-yhteyttä. Tekoälytyökalujen käyttöönotto ei ollut satunnaista, ja se osui yhteen yhtiön nopean kasvun kanssa. Agenttien ajoaika ei myöskään mittaa valmista työtä, sillä siihen lasketaan päättely ja työkalujen käyttö riippumatta siitä, mitä niistä syntyy.

Agentteja on paljon, tarkistajia vähän

TechCrunchin mukaan huhtikuun 2026 sisäisessä kyselyssä 20 prosenttia Anthropicin työntekijöistä sanoi työnsä siirtyneen tekemisestä Claudejen johtamiseen. Työntekijät kuvaavat tarkistamista ja koordinointia kasvavaksi pullonkaulaksi. Kokouksiin kului vuodessa 20 prosenttia enemmän aikaa.

Raportissa siteerataan myös nimeämätöntä johtajaa, joka muistuttaa paineen hinnasta: ”a workforce that is anxiously worried is not a workforce doing its best work” eli ahdistuneena huolehtiva henkilöstö ei tee parasta työtään.

Tässä kohtaa juniorin asema vaikeutuu. Agentin tuotoksen arviointi vaatii kokemusta, jota vastavalmistuneella ei vielä ole. Kun aloittelijan perinteiset harjoitustehtävät, kuten pienet bugikorjaukset ja testien kirjoittaminen, siirtyvät agenteille, oppimisen paikkoja jää vähemmän.

Entä Suomessa?

Suomalaisten vastavalmistuneiden koodarien tilannetta ei voi lukea suoraan yhdestä tilastosta. Valtakunnallinen työllisyyskatsaus ei erittele ohjelmistokehittäjiä, eikä Tekniikan akateemiset (TEK) ole julkaissut tuoreita lukuja juuri heidän työllistymisestään.

Yleiskuva on silti heikko. Syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 324 900, eli 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Laajasti työttömiä oli 398 000.

TEK:n osaamispolitiikan asiantuntija Tapio Heiskari kirjoitti lokakuun alussa, että taantuma näkyy liiton jäsenten työllisyydessä erityisesti nuorilla. Liiton viestintäjohtaja Merina Salminen sanoi saman suoremmin TEK:n blogissa syyskuussa: ”Tuntuu, että nuoret on jätetty yksin selviytymään valtavien haasteiden kanssa.” Haasteiksi hän nimeää heikon talouden, tekoälyn aiheuttamat työpaikkamenetykset ja ilmastonmuutoksen.

Työterveyslaitos tarkastelee muutosta työn sisällön kautta. Sen tekoälyä käsittelevällä teemasivulla todetaan, että ”taito tulkita ja arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa korostuu kaikilla työn aloilla”. Laitos julkaisi 19. lokakuuta esihenkilöille oppaan, joka perustuu muun muassa ICT-organisaatioissa tehtyihin 41 haastatteluun. Nuorista työntekijöistä teemasivu ei sano erikseen mitään.

AI Suomi ei saanut jutun julkaisuun mennessä kommenttia suomalaiselta ohjelmistotalolta niiden juniorirekrytoinneista.

Mitä tämä tarkoittaa alalle opiskelevalle

Anthropic on poikkeustapaus. Sen tuotteet ovat juuri niitä työkaluja, joilla koodia nyt kirjoitetaan, ja yhtiö käyttää niitä pidemmälle kuin lähes kukaan muu. Siksi luvut kertovat enemmän suunnasta kuin suomalaisen työmarkkinan nykytilasta.

Suunta näkyy muuallakin. Brittipankki Barclays vähentää noin 5 000 työpaikkaa ja perustelee sitä teknologiainvestoinneilla, vaikka sen voitto kasvoi. Suomessa hallitus asetti 20. lokakuuta selvityshenkilöt Mika Malirannan, Maija Hovilan ja Teemu Roosin arvioimaan, mitä tekoäly tekee työpaikoille.

Ohjelmointia opiskelevalle ja hänen vanhemmilleen tämä tarkoittaa, että pelkkä koodin tuottaminen on yhä heikompi myyntivaltti. Itsenäisyys ja harkinta, joita Anthropicin esihenkilöt sanovat etsivänsä, kehittyvät kesätöissä, harjoitustöissä ja projekteissa, joissa joutuu itse päättämään, kelpaako agentin kirjoittama koodi.

Raportin kiinnostavin kohta koskee kuitenkin työnantajia. Kirjoittajat myöntävät, etteivät heidän mittarinsa ratkaise juniorien palkkaamisen hidastumista, ja toteavat, että siihen tarvitaan muitakin kuin työnantajien keinoja. Jos yritykset lakkaavat kouluttamasta aloittelijoita, kymmenen vuoden päästä kokeneita koodareita on vähemmän. Se kysymys kuuluu myös hallituksen selvityshenkilöiden pöydälle.