DRAM-hinnat 30 vuoden huippuun – tekoäly nielee muistin

Tekoälybuumin kalleimmaksi raaka-aineeksi on noussut jotain paljon arkisempaa kuin huippuprosessori: tavallinen keskusmuisti. DRAM-piirien hinnat ovat kivunneet korkeammalle kuin kertaakaan kolmeen vuosikymmeneen, ja nousu on ollut jyrkkää. TrendForcen mukaan vakiomuistin sopimushinnat nousivat alkuvuonna paikoin yli 90 prosenttia yhdessä kvartaalissa.

Syy on selvä. Tekoälyn konesalit ahmivat muistia ennennäkemättömällä tahdilla, eikä valmistus pysy perässä. Kun laskentateho on vuosia ollut alan pullonkaula, huomio on nyt siirtynyt siihen, miten nopeasti dataa saadaan syötettyä siruille.

Kaistanleveys ei kasva tekoälyn tahdissa

Ongelman ydin on epäsuhta. DDR5-muistin yksikanavainen kaistanleveys kasvaa vuoden 2024 tasosta noin 45 gigatavusta sekunnissa reiluun 51 gigatavuun vuoteen 2026 mennessä, eli noin 14 prosenttia kahdessa vuodessa. Samaan aikaan tekoälymallien käsittelemän datan määrän arvioidaan moninkertaistuvan.

Muistia tarvitaan siis paljon enemmän kuin sitä ehditään valmistaa. Kolme yhtiötä, eteläkorealaiset Samsung ja SK hynix sekä yhdysvaltalainen Micron, hallitsee noin 90:tä prosenttia koko DRAM-markkinasta. Kun ne ohjaavat tuotantoaan kalliimpaan tekoälymuistiin, tavallisen kuluttajaelektroniikan muistista tulee pulaa.

SK hynix keräsi Nasdaqissa 26,5 miljardia

Muistin kysyntä näkyy myös pörssissä. SK hynix keräsi Nasdaq-listautumisessaan 26,5 miljardia dollaria, mikä on ulkomaisen yhtiön suurin listautuminen Yhdysvaltain historiassa. Sekä SK hynix että Micron ovat kivunneet biljoonan dollarin markkina-arvoon, seuraa jota aiemmin pidettiin lähinnä ohjelmistojättien ja sirusuunnittelija Nvidian etuoikeutena.

Listautuminen kertoo, että sijoittajat uskovat muistipulan jatkuvan. Yhtiöt investoivat uusiin tehtaisiin, mutta muistipiirien tuotantolinjan rakentaminen kestää vuosia. Lyhyellä aikavälillä tarjonta ei jousta, ja siksi hinnat pysyvät korkealla.

Suomeen pula iskee kahta kautta

Suomessa vaikutus tuntuu paitsi kaupan hyllyillä myös konesaleissa. Maahan on viime vuosina rakennettu ja suunniteltu tekoälyn laskentakapasiteettia, ja jokainen palvelin tarvitsee muistia. Kallis ja niukka DRAM nostaa konesalien rakennuskustannuksia, mikä voi hidastaa hankkeita tai valua pilvipalveluiden hintoihin.

Yrityksille tämä on konkreettinen kustannuserä. Pilvilaskennan hinnat seuraavat komponenttien hintoja viiveellä, joten muistipula voi näkyä palvelinvuokrissa ja tekoälypalveluiden hinnoittelussa vielä pitkään sen jälkeen, kun otsikot muistista ovat vaienneet.

Kiinnostavinta on, että pullonkaula on siirtynyt. Vuosikausia alan puheenaihe oli grafiikkasuoritin ja sen saatavuus. Nyt Nvidian sirut eivät auta, jos niiden viereen ei saada tarpeeksi nopeaa muistia. Se muuttaa sen, mihin rahaa kannattaa laittaa, ja tekee vaatimattomasta DRAM-sirusta tekoälytalouden yhden arvokkaimmista osista.