Euroopan komission marraskuussa 2025 julkistama Digital Omnibus on edennyt nopeasti. Paketti siirtäisi AI Actin korkea-riskisten järjestelmien velvoitteita jopa 16 kuukaudella eteenpäin. Uudet kiinteät takarajat asettuisivat joulukuun 2. päivälle 2027 itsenäisille korkea-riskisille järjestelmille ja elokuun 2. päivälle 2028 niille, jotka on upotettu tuotteisiin kuten lääkinnällisiin laitteisiin tai leluihin.
Mitä velvoitteita lykätään
Siirto koskee AI Actin liitteen III järjestelmiä: biometristä tunnistusta, kriittistä infrastruktuuria, koulutuksen arviointia, työnhaun seulontaa, lainvalvontaa ja rajavalvontaa. Velvoitteiden oli alun perin määrä alkaa elokuussa 2026. Tekoälyn tuottaman sisällön vesileimausvelvoite sen sijaan aikaistui, ja se astuisi voimaan jo marraskuun 2. päivänä 2026, ei komission esittämänä helmikuuna 2027.
Parlamentin sisämarkkina- ja kansalaisvapausvaliokunnat hyväksyivät neuvottelukannan 18. maaliskuuta äänin 101-9-8. Neuvosto oli sopinut omasta yleisnäkemyksestään viisi päivää aiemmin. Olennainen muutos komission esitykseen: sekä neuvosto että parlamentti vaativat kiinteitä päivämääriä, kun komissio olisi sitonut voimaantulon yhdenmukaistettujen standardien valmistumiseen.
“Haluamme ennustettavat, aikaa pysäyttävät ja yksinkertaistetut säännöt, jotka poistavat päällekkäisyydet alakohtaisen lainsäädännön kanssa.”
Amnesty: ikkuna jää auki vuosiksi
Amnesty International julkaisi 2. huhtikuuta analyysin, jossa se varoittaa Omnibusin vesittävän AI Actin. Järjestön mukaan ongelmallisin yksityiskohta on grandfathering-lauseke: ennen takarajaa käyttöön otetut korkea-riskiset järjestelmät jäisivät pääosin velvoitteiden ulkopuolelle. Lisävuodet tarkoittaisivat, että yhä useampi biometrinen tunnistin tai koulutusarvioinnin algoritmi ehtii jäädä harmaalle alueelle ennen sääntöjen astumista voimaan.
Amnestyn mukaan läpinäkyvyys heikkenee myös muulla tavoin: yritysten ei enää tarvitsisi julkaista riskiarviotaan, vaan riskin tason määrittely jäisi niiden omaksi asiaksi. Article 19 ja 40 muuta ihmisoikeus- ja digioikeusjärjestöä lähettivät parlamentille kirjeen, jossa ne arvostelevat muutosten kaventavan myös perusoikeuselinten oikeutta vaatia dokumentaatiota suoraan yrityksiltä ja viranomaisilta.
“Omnibusin nykyiset linjaukset heikentävät vakavasti perusoikeuksia valvovien elinten toimivaltaa – juuri niiden, jotka seuraavat lainvalvonnan käyttämiä herkkiä korkea-riskisiä järjestelmiä.”
Suomessa yrittäjät huokaisivat
Teknologiateollisuus ry kannatti yksinkertaistamista alusta asti. Järjestö kuvaa AI Actin, tietosuojan ja kyberturvasääntelyn päällekkäisyyksien aiheuttaneen oikeudellista epävarmuutta, korkeita vaatimustenmukaisuuskustannuksia ja uusien ratkaisujen käyttöönoton viivästymistä. Sen mukaan aikataulujen pitää olla ennustettavia, ja kiinteät, realistiset soveltamispäivät ovat välttämättömiä.
Kysymys on suomalaisille yrityksille käytännöllinen. Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia Suomen yrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025, kun vuotta aiemmin luku oli 24 prosenttia. Informaation ja viestinnän toimialalla osuus oli jo 80 prosenttia. Osa näistä järjestelmistä lasketaan AI Actissa korkea-riskiluokkiin silloin kun niitä käytetään rekrytoinnin seulontaan, luottopäätöksiin tai koulutuksen arviointiin.
Electronic Frontier Finland ja muut kotimaiset digioikeusjärjestöt jakavat Amnestyn huolen. Kun biometriset järjestelmät saavat toista vuotta lisäaikaa ilman täysiä velvoitteita, automaattisten työnhaku- tai opiskelijavalintapäätösten läpinäkyvyys jää kevyempien sääntöjen varaan juuri aikana, jolloin tekoälyn käyttö yleistyy nopeasti. Suomalaisia startupeja verkostoiva FiBAN on puolestaan korostanut, että lisäaika antaa pk-sektorille mahdollisuuden rakentaa hallintajärjestelmiä, joita kriitikot pitivät kohtuuttomina pienemmille toimijoille.
Uudet takarajat Omnibusin myötä
2. joulukuuta 2027 – liitteen III itsenäiset korkea-riskiset järjestelmät (biometriikka, kriittinen infra, työnhaku, koulutus, lainvalvonta).
2. marraskuuta 2026 – tekoälysisällön vesileimausvelvoite.
Sanasto
Grandfathering-lauseke
Säännös, jonka mukaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otetut järjestelmät vapautetaan uusista velvoitteista. Käytännössä vanhat tekoälyjärjestelmät saavat jatkaa kevyemmillä säännöillä.
Biometrinen tunnistus
Henkilön tunnistaminen ruumiillisten ominaisuuksien perusteella, kuten kasvojen, sormenjälkien tai äänen avulla. EU:n AI Act luokittelee monet biometriset järjestelmät korkean riskin kategoriaan.
Trilogineuvottelut
EU:n lainsäädännön loppuvaiheen suljetut neuvottelut, joissa komissio, parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto sopivat lain lopullisesta sanamuodosta.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle
Tavalliselle työnhakijalle, asuntolainaa hakevalle tai kouluikäisen vanhemmalle lykkäys tarkoittaa, että tekoälyn tekemille päätöksille luvattu ihmisoikeuspohjainen valvonta siirtyy yli vuodella. Korkea-riskistä tekoälyä saa käyttää ilman niitä avoimuussääntöjä ja riskianalyyseja, joiden piti astua voimaan elokuussa 2026. Käytännössä se, kenen CV:n automaatti siivilöi pois ja miten sen voi riitauttaa, pysyy kevyempien sääntöjen varassa vuoden 2027 loppuun asti.
Parlamentti ja neuvosto aloittavat nyt trilogineuvottelut. Koska molemmat instituutiot ovat jo samoilla linjoilla kiinteistä päivämääristä, lopullinen kompromissi voi löytyä ennen kesää. Yritykset saavat toivomansa aikalisän, mutta hinta maksetaan niiden ihmisten valvonnassa, joita algoritmit luokittelevat.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
