EU vesittää omaa tekoälylakiaan – Amnesty varoittaa

Amnesty International julkaisi huhtikuun alussa raportin, jossa ihmisoikeusjärjestö varoittaa EU:n vesittävän omaa tekoälylakiaan ennen kuin se ehtii kunnolla voimaan. Euroopan komission marraskuussa 2025 esittelemä Digital Omnibus -paketti lykkäisi korkean riskin tekoälyjärjestelmien sääntöjä jopa vuoteen 2028 ja heikentäisi läpinäkyvyysvaatimuksia.

Tekoälylaki eli AI Act on EU:n lippulaivahanke, jolla unioni pyrki ensimmäisenä maailmassa luomaan kattavan tekoälysääntelyn. Lain piti astua täyteen voimaansa elokuussa 2026, mutta komission yksinkertaistamiseksi nimeämä ehdotus uhkaa nyt murentaa sen ytimen. Amnestyn mukaan ehdotusten taustalla on halu asettaa yritysten edut kansalaisten perusoikeuksien edelle.

Mitä Digital Omnibus muuttaisi?

Komission ehdotus sisältää kolme keskeistä muutosta. Ensinnäkin korkean riskin tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuusarviointien määräaikaa siirrettäisiin jopa 16 kuukaudella. Itsenäisille järjestelmille uusi takaraja olisi joulukuu 2027, ja tuotteisiin upotettujen järjestelmien osalta elokuu 2028.

Toiseksi komissio haluaa poistaa velvollisuuden rekisteröidä tekoälyjärjestelmät EU:n tietokantaan silloin, kun niiden tarjoaja itse arvioi ne vähäriskisiksi. Amnestyn mukaan tämä antaisi yrityksille vapaat kädet päättää omien järjestelmiensä riskitasosta ilman julkista valvontaa.

Kolmanneksi ennen elokuuta 2026 markkinoille tuodut järjestelmät saisivat puolen vuoden lisäajan läpinäkyvyysvaatimusten täyttämiseen. Jo käytössä olevat korkean riskin järjestelmät jäisivät monien velvoitteiden ulkopuolelle – eräänlainen isoisänlauseke, joka suojaisi vanhat järjestelmät uudelta sääntelyltä.

Korkean riskin järjestelmiksi luokitellaan muun muassa tekoälysovellukset, joita käytetään rekrytoinnissa, luottopäätöksissä, rikosoikeudessa ja kriittisen infrastruktuurin hallinnassa. Juuri näiden järjestelmien kohdalla sääntelyn lykkääminen huolettaa ihmisoikeusjärjestöjä eniten, sillä virheet tai vinoutumat voivat vaikuttaa suoraan ihmisten elämään.

Parlamentti ja neuvosto puolustavat lakia

Komission ehdotus ei kuitenkaan mene läpi sellaisenaan. Euroopan parlamentti hyväksyi oman kantansa maaliskuun lopussa 2026, ja neuvosto otti omansa hieman aiemmin. Molemmat ovat torjuneet osan komission ehdottamista lievennyksistä.

Sekä parlamentti että neuvosto vaativat, että tekoälyjärjestelmien rekisteröinti EU:n tietokantaan säilyy pakollisena myös silloin, kun tarjoaja arvioi järjestelmänsä vähäriskiseksi. Lainsäätäjät palauttivat myös tiukemman ehdottoman välttämättömyyden vaatimuksen henkilötietojen käsittelyyn vinoutumien havaitsemisessa, kun komissio olisi laskenut kynnystä.

Trilogineuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston välillä alkavat huhtikuussa 2026. Tavoitteena on yhteinen kanta toukokuuhun mennessä. Se, miltä lopullinen laki näyttää, riippuu siitä, kumpi linja voittaa: komission kevennysehdotus vai lainsäätäjien tiukempi ote.

Suomalaisyrityksille epävarma tilanne

Suomessa kansallinen tekoälyvalvonta käynnistyi vuoden 2026 alussa. Traficom toimii koordinoivana viranomaisena, ja valvonta on hajautettu useille sektoriviranomaisille. Elokuuhun 2026 mennessä maahan pitäisi saada toimintaan myös sääntelyhiekkalaatikko, jossa yritykset voivat testata järjestelmiään valvotusti.

Monet suomalaisyritykset ovat jo investoineet tekoälylain vaatimusten täyttämiseen elokuun 2026 takarajaa silmällä pitäen. Jos Digital Omnibus lykkää vaatimuksia, yritykset joutuvat pohtimaan, kannattaako vaatimustenmukaisuustyötä jatkaa alkuperäisen aikataulun mukaan vai odottaa lopullista päätöstä. Epäselvyys koskee myös läpinäkyvyysvaatimuksia: jos ne heikkenevät, panostukset dokumentointiin ja riskiarviointeihin voivat tuntua ylimitoitetuilta.

Vastuullisuuteen panostaneet yritykset voivat silti hyötyä tilanteesta. Jos asiakkaat ja markkinat vaativat enemmän kuin laki edellyttää, vapaaehtoinen läpinäkyvyys muuttuu kilpailueduksi. Sakot vakavimmista rikkomuksista voivat nousta 35 miljoonaan euroon tai seitsemään prosenttiin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, joten valmistautuminen on joka tapauksessa perusteltua.

Amnesty nostaa raportissaan esiin konkreettisia esimerkkejä tekoälyn väärinkäytöstä EU:ssa. Unkari on käyttänyt kasvojentunnistusta rauhanomaisissa mielenosoituksissa, ja useat jäsenmaat hyödyntävät algoritmeja sosiaalietuuksien valvonnassa tavalla, joka syrjii haavoittuvia väestöryhmiä. Juuri tällaisia tilanteita varten tekoälylaki luotiin.

Jos lain vaatimuksia lykätään tai lievennetään, korkean riskin järjestelmät toimivat vuosia ilman riittävää valvontaa. Trilogineuvottelujen tulos ratkaisee, jääkö EU:n tekoälysääntelystä globaali esikuva vai varoittava esimerkki siitä, miten kunnianhimoiset tavoitteet hapertuvat teollisuuden paineen alla.