Suomen datakeskukset siirtyivät heinäkuun alussa ylempään sähköveroluokkaan. Konesaleissa kulutetun sähkön vero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta eli noin 45-kertaiseksi. Muutos astui voimaan 1. heinäkuuta 2026.
Aiemmin datakeskukset maksoivat teollisuuden tapaan alennettua sähköveroluokkaa II. Nyt ne kuuluvat samaan yleiseen veroluokkaan I kuin muutkin kuluttajat. Valtiolle siirto tuo arviolta 47 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuodessa, tänä vuonna noin puolet siitä.
Mistä veroluokassa on kyse?
Sähkövero jakautuu Suomessa kahteen luokkaan. Alempaa luokkaa II (0,05 senttiä/kWh) on sovellettu teollisuuteen ja konesaleihin, ylempää luokkaa I (2,24 senttiä/kWh) muun muassa kotitalouksiin ja palveluihin. Datakeskukset siirrettiin nyt ylempään luokkaan, jolloin niiden verotuki poistui.
Google veti käsijarrusta
Google on ostanut Kajaanista ja Muhoksesta yhteensä 14 neliökilometriä maata noin 27 miljoonalla eurolla. Alueille on kaavailtu yli kymmenen miljardin euron datakeskuskokonaisuutta. Veronkorotuksen myötä yhtiö on jäädyttänyt hankkeet ja laskee investointinsa kannattavuuden uudelleen. Lopullisia rakennuspäätöksiä ei ole tehty.
Yhtiön mukaan tärkeintä ei ole yksin veroprosentti vaan ennustettavuus. Kun Suomea verrataan muihin sijaintimaihin, painaa se, pysyvätkö pelisäännöt paikallaan koko investoinnin elinkaaren ajan. Google on jo hankkinut Suomesta 445 megawattia tuulisähköä ja rakentanut lämmöntalteenottoa Haminaan.
“Suomen hallituksen suunnitelma sähköverosta laittaa investointilaskelmat ihan uuteen asentoon.”
Valtio kokoaa korvaavaa tukea syksyksi
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee poistuneen verotuen tilalle uutta tukimekanismia, joka olisi voimassa syksyllä 2026. Reunaehto on tiukka: uuden tuen kustannukset saavat olla korkeintaan poistetun sähköverotuen suuruiset, ja käytännössä tuki jäisi sitä pienemmäksi. Yksityiskohdat kytketään hallituksen datatalouden tiekarttaan.
Asetelma on hallitukselle hankala. Kokoomus on ollut huolissaan siitä, jättääkö Google veronkiristyksen takia miljardi-investointinsa toteuttamatta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on puolestaan puolustanut ratkaisua kotitalouksien näkökulmasta.
“Ei voi olla niin, että sähkön hinta tavallisille kotitalouksille nousee vastaavasti.”
Suomi on markkinoinut itseään houkuttelevana datakeskusmaana: viileä ilmasto, vakaa sähköverkko ja mahdollisuus ohjata hukkalämpö kaukolämpöverkkoon. Sama tarina on toistunut Seinäjoen hankkeissa ja Silo AI:n itärajalle kaavailemassa laskentakeskuksessa. Verolinjan yllättävä käänne kolhii tätä mielikuvaa.
Tavalliselle suomalaiselle kyse ei ole vain veromiljoonista. Kajaanin ja Muhoksen kaltaisille kunnille datakeskus tarkoittaa rakennustyömaita, pysyviä työpaikkoja ja verotuloja, joita muuttotappioalueella on niukasti. Konesalien hukkalämmöllä voidaan lämmittää tuhansia koteja, kuten Haminassa jo tehdään. Jos investointi kariutuu, nämä hyödyt jäävät saamatta.
Yritysten katse kääntyy nyt syksyyn. Ratkaiseva kysymys ei ole se, kumpi luku on suurempi, vaan uskaltavatko jättiläiset luottaa siihen, että Suomen pelisäännöt pysyvät ennallaan seuraavat kaksikymmentä vuotta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
