Muhoksen Leppiniemessä on kaadettu noin 300 hehtaaria metsää Googlen datakeskuksen tieltä, vaikka hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on yhä kesken. Kajaanin Otanmäessä kaivosyhtiö on valittanut kaavoista. Nyt datakeskuksista joutuu keskustelemaan myös eduskunta.
Datakeskukset kuriin -niminen kansalaisaloite on kerännyt vaaditut 50 000 allekirjoitusta, kertoo Yle. Aloite vaatii datakeskuksille ehtoja sähköverkkoon liittymiselle ja toiminnalle sekä erillistä datakeskusmaksua. Maksulla korvattaisiin Ylen mukaan datakeskusten toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja käytettyjä resursseja, kuten sähkön ja veden kulutusta.
Aloite käynnistettiin sen jälkeen, kun Google kertoi rakentavansa datakeskuksia Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Lainvalmistelun tavoitteen aloite kertoo suoraan.
“Turvata sähkön riittävyys ja kohtuuhintaisuus kotitalouksille sekä muulle teollisuudelle.”
Sähkövero nousi jo kerran
Aloite ei synny tyhjiöön. Hallitus siirsi datakeskukset heinäkuussa 2026 sähköveron alemmasta luokasta II luokkaan I, jolloin vero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Kuten AI Suomi on kertonut, korotus on 45-kertainen. Sadan megawatin laitokselle se tarkoittaa noin 440 000 euron vuosiveron sijaan noin 19,6 miljoonaa euroa.
Kansalaisaloite menisi pidemmälle. Sähkövero on sama kaikille saman veroluokan käyttäjille, kun taas aloitteen maksu kohdistuisi nimenomaan datakeskuksiin ja kattaisi myös vedenkulutuksen. Liittymäehdot puuttuisivat siihen, kuka ylipäätään pääsee sähköverkkoon ja millä ehdoilla.
Googlen Suomen-hankkeiden kokonaisarvoksi on arvioitu 13 miljardia euroa. Sen lisäksi yhtiö rahoittaa Kajaanissa, Vaalassa, Muhoksella ja Haminassa 31 miljoonan euron paketilla muun muassa aurinkopaneeleja, lämpöpumppuja, yleisiä saunoja ja laitureita. Jakoperusteita ei ole kerrottu julkisesti.
Hankkeet kasvavat muuallakin. Nurmijärvelle suunniteltu datakeskus veisi noin 560 megawattia sähköä, ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa voi kommentoida 15. lokakuuta asti.
Asia koskee jokaista sähkönkäyttäjää. Kun yksi laitos tarvitsee satoja megawatteja, sillä on merkitystä sille, miten verkkoa rakennetaan ja kuka investoinnit lopulta maksaa. Kotitalous ei näe datakeskusta suoraan sähkölaskussaan, mutta kulutuksen kasvu voi ajan myötä näkyä sekä siirtohinnoissa että pörssisähkön hinnassa. Siksi aloite nostaa kotitaloudet tavoitteensa keskiöön.
Mitä eduskuntakäsittely tarkoittaa?
Kun kansalaisaloite saa 50 000 allekirjoitusta puolen vuoden keräysaikana, Digi- ja väestötietovirasto tarkastaa allekirjoitukset. Sen jälkeen aloitteen vastuuhenkilöt voivat toimittaa sen eduskunnalle.
Eduskunta käy aloitteesta ensin lähetekeskustelun täysistunnossa ja lähettää sen valiokuntaan. Tässä tapauksessa luontevia ovat valtiovarainvaliokunta, joka käsittelee veroja, ja talousvaliokunta, jolle energia-asiat kuuluvat. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja yleensä myös aloitteen tekijöitä.
Eduskunta voi hyväksyä aloitteen, hylätä sen tai hyväksyä sen muutettuna. Ylen kuvauksen perusteella aloite pyytää lainvalmistelua eikä sisällä valmista lakitekstiä, joten hyväksyminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että eduskunta pyytää hallitusta valmistelemaan lain. Kesken jääneet aloitteet raukeavat vaalikauden päättyessä, ja seuraavat eduskuntavaalit pidetään keväällä 2027.
Mitä aloite voi muuttaa
Harva kansalaisaloite menee läpi sellaisenaan. Tunnetuin poikkeus on tasa-arvoinen avioliittolaki, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 2014. Hylätylläkin aloitteella on vaikutusta, koska valiokunta joutuu kuulemaan asiantuntijoita ja kirjaamaan perustelunsa mietintöön.
Datakeskusaloitteen ajoitus on hankala. Jos se ehtii valiokuntaan vasta talvella, kuulemisille ja mietinnölle jää vähän aikaa ennen vaaleja. Aihe sopii kuitenkin vaalikeskusteluun, ja ainakin vihreät ovat jo vaatineet datakeskuksille kansallista suunnitelmaa ja sitä, että verotulot jäävät Suomeen.
