Liiketoiminta

Google kaatoi 300 hehtaaria metsää – virasto selvittää

Ympäristöarviointi on yhä kesken Muhoksella ja Kajaanissa.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Google kaatoi 300 hehtaaria metsää – virasto selvittää
Kuva: Kavali Chandrakanth KCK / CC0

Sari Myllyoja valitsee sanansa tarkkaan. Lupa- ja valvontaviraston yhdyskunnat ja infra -yksikön päällikkö johtaa selvitystä, jonka kohteena on yksi maailman suurimmista yhtiöistä, eikä hän ota kantaa mihinkään ennen kuin paperit ovat pöydällä. Perjantaina virasto lähetti lisäselvityspyynnöt kaikille osapuolille: Muhoksen kunnalle, Kajaanin kaupungille ja Googlen hankkeita Suomessa hoitavalle Tuike Finland Oy:lle.

Selvitettävänä on kysymys, jonka ymmärtää ilman tekoälysanastoa. Kaadettiinko datakeskusten työmailta metsää ennen kuin hankkeiden ympäristövaikutukset oli arvioitu?

Google kiistää toimineensa lainvastaisesti. Yhtiön mukaan puita on kaadettu täysin metsälain vaatimusten mukaisesti. Epäilystä ei siis ole tehty päätöstä eikä todettu rikkomusta, vaan virasto on vasta kysynyt kysymyksiä.

Tilanne on tällä hetkellä vielä hyvin sekava, ja kaikki selvitykset ovat kesken.

Sari Myllyoja, yksikön päällikkö, Lupa- ja valvontavirasto, Ylelle

Mitä 300 hehtaaria on käytännössä

Muhoksen Leppiniemen hankealueelta on julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella kaadettu noin 300 hehtaaria metsää. Luku aukeaa vasta käännettynä. Kolmesataa hehtaaria on kolme neliökilometriä: neliö, jonka sivu on noin 1,7 kilometriä, tai runsaat neljäsataa jalkapallokenttää vierekkäin.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely tulee lain hankeluettelon mukaan pakolliseksi, kun yhtenäistä metsä-, suo- tai kosteikkoaluetta raivataan uuteen käyttötarkoitukseen yli 200 hehtaarin alalta. Muhoksen luku on rajaan nähden puolitoistakertainen.

Myllyoja muistuttaa, ettei rajan ylittyminen automaattisesti tarkoita väärin toimimista. Rakennushankkeen valmistelevia töitä voi tehdä muillakin luvilla, esimerkiksi maisematyöluvalla, ja juuri niitä virasto nyt käy läpi. Mitä lupia on myönnetty, ja mitä ne sallivat tehdä?

YVA etenee kahdessa vaiheessa

Ensin laaditaan arviointiohjelma eli suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten. Sen jälkeen tehdään varsinainen arviointiselostus, jossa vaikutukset kuvataan. Googlen kummassakin hankkeessa ensimmäinen vaihe on Lupa- ja valvontaviraston mukaan tehty sekä Muhoksella että Kajaanissa. Toinen vaihe on yhä kesken.

Lupa- ja valvontaviraston on ryhdyttävä pakkokeinoihin, jolla varmistetaan, että ympäristövaikutusten arviointi tulee suoritetuksi.

Kai Kokko, ympäristöoikeuden professori, Helsingin yliopisto, Ylelle

Kaksi paikkakuntaa, kaksi eri kokonaisuutta

Muhoksen Leppiniemi on näistä kahdesta se, josta on numeroita. Siellä viranomaiselle on tullut myös yleisöhavaintoja, joiden mukaan työmaan lähellä näkyisi jonkinlaisia vesistövaikutuksia. Nekin menivät selvitettävien listalle.

Kajaanin Otanmäessä kuva on epäselvempi. Valmistelevat työt on aloitettu ja arviointiohjelman ensimmäinen vaihe on sielläkin tehty, mutta kaadetuista pinta-aloista ei ole julkisuudessa Muhosta vastaavaa lukua. Selvityspyyntö lähti silti myös Kajaanin kaupungille.

Tuike Finland Oy ei ole kommentoinut asiaa julkisuudessa. Googlen kanta on tullut julki kiistona: metsälakia on noudatettu. Kannat eivät kuitenkaan ole samassa suhteessa kuin äkkiseltään näyttää, sillä metsälaki säätelee hakkuun tekemistä ja YVA-laki hankkeen ympäristövaikutusten selvittämistä. Kokko tiivisti marssijärjestyksen Ylelle niin, että ensin tehdään ympäristövaikutusten arviointi ja vasta sitten aloitetaan hakkuut.

300 ha

Metsää kaadettu Muhoksen Leppiniemessä

200 ha

YVA-menettelyn pakollisuuden raja

n. 400

Jalkapallokentällistä eli 3 neliökilometriä

Yle, 18.9.2026

Sanasto

Maisematyölupa
Kunnan myöntämä lupa, jota tarvitaan maisemaa muuttavaan työhön kuten puiden kaatoon tai maan kaivamiseen asemakaava-alueella. Se on eri lupa kuin rakennuslupa tai metsälain mukainen hakkuuilmoitus.

Miksi tällä on väliä Muhoksella ja Kajaanissa

Datakeskus on pienelle kunnalle iso asia. Googlen 13 miljardin euron Suomen-hankkeesta arviolta noin 15 prosenttia eli vajaat kaksi miljardia euroa menee infrarakentamiseen, kuten AI Suomi aiemmin kertoi. Se on juuri sitä työtä, joka näkyy paikkakunnalla kaivinkoneina, betonina ja sähkölinjoina. Muhos ja Kajaani ovat uusia datakeskuspaikkakuntia, joilla ei ole Haminan reilun vuosikymmenen kokemusta siitä, miltä tällainen hanke maastossa näyttää.

Kannatus datakeskuksille on vahvaa, mutta ehdollista. Ajatuspaja Toivon kyselyssä 72 prosenttia suomalaisista hyväksyi datakeskusten rakentamisen sillä ehdolla, että rakentaja investoi samalla sähköntuotantoon, kirjoitimme siitä aiemmin. Kysely ei kysynyt metsästä eikä vesistöistä. Muhoksella mitataan nyt sitä.

Kainuun luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen sanoo Ylelle, että työmaat on käytävä läpi yksi kerrallaan. "Tämä täytyy tutkia kohde kohteelta. Yleensä hankkeen vetäjä on sitä mieltä, että hän on oikeassa", hän toteaa. Suomen luonnonsuojeluliitto teki asiasta ilmoituksen virastolle ja on vaatinut Muhoksen rakennustöiden keskeyttämistä siihen asti, kunnes arviointi on tehty.

Mitä virasto lopulta päättää, on auki. Kokko pitää pakkokeinoja välttämättöminä, Myllyoja ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen ennen selvitysten valmistumista. Jos työt jossain vaiheessa keskeytetään, lasku ei lankea pelkästään Googlelle: samoilla työmailla on suomalaisia urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään. Sitä kannattaa seurata silloinkin, jos tekoäly ei kiinnosta lainkaan.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.