Kiinan kauppaministeriö sekä tiede- ja teknologiaministeriö ehdottavat, että maan vientivalvontaluetteloon lisätään 40 teknologiaa. Niistä 23 liittyy tekoälyyn. Bloomberg kertoi ehdotuksesta perjantaina 16. lokakuuta, ja Suomessa aiheesta uutisoi samana päivänä Kauppalehti.
Bloombergin mukaan tekoälyosuus kattaa suuret kielimallit, agentit, sirujen suunnittelun ja laskentaklusterit. Ehdotus on vasta luonnos. Kommentteja otetaan vastaan 15. marraskuuta 2026 asti.
Suomessa ehdotus kiinnostaa erityisesti yrityksiä ja kehittäjiä, jotka rakentavat palvelujaan kiinalaisten avoimien mallien varaan. Alibaban Qwen, DeepSeek ja Zhipun GLM ovat suosittuja, koska niitä voi ajaa omalla palvelimella ja muokata vapaasti. Heille tärkein tieto on, että jo julkaistut mallit eivät ole muuttumassa kielletyiksi.
Painot ja lähdekoodi ensimmäistä kertaa listalla
Uutta on se, että valvonta ulottuisi ensimmäistä kertaa myös mallien painoihin ja lähdekoodiin. Painot ovat koulutuksen lopputulos, valtava lukujoukko, johon mallin osaaminen on tallentunut. Kun ne ovat käsissä, mallia voi ajaa ja jatkokouluttaa ilman alkuperäistä kehittäjää.
Rajoitukset koskisivat vain malleja, joiden suorituskyky ylittää tietyt raja-arvot. Julkisuudessa olleet tiivistelmät eivät kerro, missä rajat kulkevat. Crypto Briefingin lukeman luonnostekstin mukaan kaikista 40 kohdasta 14 olisi kokonaan kiellettyjä ja 26 luvanvaraisia.
Kiina on käyttänyt samaa keinoa ennenkin. Elokuussa 2020 maa lisäsi luetteloon datapohjaiset suosittelualgoritmit, mikä mutkisti TikTokin myyntiä yhdysvaltalaisostajalle.
Kauppaministeriö on Bloombergin mukaan neuvotellut kesästä asti Alibaban, ByteDancen, Zhipun ja muiden kotimaisten tekoäly- ja siruyhtiöiden kanssa. Avoimesti saatavilla olevissa lähteissä yhtiöiden tai ministeriöiden edustajat eivät kommentoi ehdotusta nimellään, ja Bloombergin alkuperäinen juttu on maksumuurin takana.
Mitä ehdotus ei koske
Valvonnan ulkopuolelle jäisi käyttö rajapintojen (API), verkkosivujen, sovellusten ja SaaS-palvelujen kautta. Ulkopuolelle jäisivät myös teknologiat, jotka on jo julkaistu avoimena lähdekoodina tai tieteellisinä julkaisuina. Kiinalaisia viejiä koskee kuitenkin jo nyt väliaikainen velvoite rekisteröidä ehdotuksen piiriin kuuluvat teknologiat ennen vientiä.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle kehittäjälle
Suomalaisen ohjelmistotalon arki ei heti muutu. Jos yritys käyttää DeepSeekiä rajapinnan kautta tai on ladannut Qwen-mallin Hugging Facesta omalle palvelimelleen, kumpikaan käyttötapa ei ehdotuksen mukaan joutuisi valvonnan piiriin.
Epävarmuus koskee tulevaisuutta. AI News Weekly kysyy, suojaako julkisuuspoikkeus myös tulevat avoimet julkaisut vai vain jo julkaistut mallit. Jos poikkeusta tulkitaan tiukasti, kiinalaisyhtiön seuraava huippumalli voi jäädä julkaisematta avoimena ja tulla tarjolle vain rajapinnan kautta.
Se olisi iso muutos. Kiinalaiset avoimet mallit ovat olleet monelle pienelle yritykselle edullinen tapa rakentaa oma tekoälypalvelu, jossa asiakasdata pysyy omalla palvelimella. Jos parhaat mallit siirtyvät rajapintojen taakse, yrityksen on valittava, lähettääkö se datansa kiinalaiselle palvelulle vai vaihtaako se toiseen malliperheeseen.
Varovainen yritys voi jo nyt arkistoida käyttämänsä mallit ja niiden lisenssiehdot sekä seurata, mitä marraskuun jälkeen päätetään.
