Kiina johtaa 69:ssä teknologiassa 74:stä – Eurooppa jää jälkeen

Australialaisen ajatushautomon ASPI:n vertailussa Kiina on ykkönen 69:ssä kriittisessä teknologiassa 74:stä. Luku on Critical Technology Tracker -seurannan tämänvuotisesta päivityksestä, joka kattaa vuosien 2021–2025 tutkimusjulkaisut. Edellisessä päivityksessä joulukuussa 2025 Kiinan lukema oli 66.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ei pidä lukua yllätyksenä. Hänen mukaansa muutos näkyy jo tieteen huipulla. ”Nyt 20 eniten kovimmissa tieteellisissä julkaisuissa julkaisevista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista 15 on kiinalaisia”, Mattlin sanoo Ylelle.

Yhdysvallat menetti viime päivityksessä Kiinalle kolme alaa: luonnollisen kielen käsittelyn, geenitekniikan sekä isotooppilääketieteen ja sädehoidon. EU johtaa yhtenäisenä alueena kolmessa teknologiassa.

Vaatimukset alkoivat löystyä koulusta

Mattlinin mielestä Euroopan ongelma alkaa luokkahuoneesta. Hänen mukaansa Suomi ja muut Euroopan maat ovat höllentäneet vaatimuksia koko koulutuspolun matkalta.

”Kaikilla tasoilla – kouluissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa aina väitöskirjoihin asti – vaatimustasoa on laskettu”, Mattlin sanoo.

Kiina on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Maan tutkimusmenot ovat kasvaneet 1990-luvun lopun noin 0,5 prosentista 2,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja korkeakoulututkintojen määrä on Ylen mukaan noin kymmenkertaistunut 20 vuodessa.

Raha ei ole valunut sattumanvaraisesti. ”Keskusjohtoisesti ohjattiin varoja tiettyihin teknologioihin, joita on pidetty tulevaisuuden kannalta tärkeinä”, Mattlin kuvaa. Patenttihakemuksia Kiinassa jätettiin vuonna 2024 noin 1,8 miljoonaa, Yhdysvalloissa noin kolmannes siitä.

Kaikki panokset eivät osu, mutta osa on osunut hyvin. ”Muun muassa litiumioni-akkuteknologia osoittautui erittäin hyväksi panostukseksi”, sanoo Aalto-yliopiston professori Vili Lehdonvirta. Aurinkopaneeleista Kiinassa valmistetaan Ylen mukaan 90 prosenttia.

Tekoälyssä käydään kahta eri kilpailua

Tekoälyn kehittämisessä Yhdysvallat on yhä ykkönen. Amerikkalaiset teknologiajätit ovat syytäneet valtavia summia yhä suorituskykyisempien mallien rakentamiseen, ja presidentti Donald Trump haluaa aseman säilyvän.

Kiina pelaa toisella kentällä. Sen investoinnit ovat paljon pienempiä, mutta tekoälyä käytetään käytännönläheisemmin. ”Kiinassa tekoäly on integroitu suoraan teollisiin prosesseihin ja palveluihin. Se on jo kiihdyttämässä taloutta monella suunnalla”, Mattlin sanoo.

Tutkimuksessakin ero kapenee. ASPI:n mukaan niiden tekoälyteknologioiden määrä, joissa Kiinalla on korkea monopoliriski, kaksinkertaistui neljään. Kiinalaiset tekoälymallit ovat samalla lähdössä maailmalle, kuten AI Suomi kertoi aiemmin.

Suomalaiselle teollisuudelle jako on olennainen. Konepajan tai satamaoperaattorin kilpailukyky ei ratkea siinä, kenen kielimalli voittaa vertailutestin, vaan siinä, kuka saa tekoälyn tuottamaan tehtaan lattialla. Jos robotit, akut ja ohjausjärjestelmät tulevat yhä useammin Kiinasta, myös niihin rakennettu tekoäly tulee sieltä.

Kumppani ja riski yhtä aikaa

Teknologiaetumatka näkyy jo politiikassa. ”Heidän neuvotteluasemansa Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteen on vahvistunut huomattavan paljon”, Mattlin sanoo.

Lehdonvirta muistuttaa, että kriisissä riippuvuus voi kääntyä aseeksi. ”Teknologiaa saatettaisiin käyttää meitä vastaan tai estää pääsy kriittiseen teknologiaan.” Silti hän ei näe vetäytymistä ratkaisuna: ”Teknologian ja energiasiirtymän kannalta Kiina on luonnollinen kumppani.”

Yhdysvaltojen asema ei myöskään ole itsestäänselvyys. Trumpin hallinto on leikannut yliopistojen liittovaltiorahoitusta, ja Nature-lehden kyselyssä kolme neljästä tutkijasta kertoi harkinneensa muuttoa ulkomaille.

Seuraava mittari on jo tulossa. ASPI:n uusi patenttidata näyttää, kääntyykö Kiinan tutkimusjohto myös suojatuiksi keksinnöiksi. Jos kääntyy, Euroopan kolme kärkialaa näyttävät entistä yksinäisemmiltä, eikä koulujen vaatimustasoon tehty korjaus ehdi vaikuttaa siihen vielä vuosiin.