Kolme neljästä yrityksestä käyttää tekoälyä – 11 % luo sillä uutta

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Leena Nyman muotoilee tuloksen kohteliaasti. Suomalaisyritykset ovat oppineet käyttämään tekoälyä. Ne eivät vain ole vielä keksineet, mitä sillä myisi.

EK kysyi keväällä 2026 jäsenyrityksiltään, mihin ne tekoälyä käyttävät. Vastauksia tuli 550, ja mukana olivat kaikki päätoimialat. Kolme neljästä vastaajasta kertoi hyödyntävänsä tekoälyä tai koneoppimista liiketoiminnassaan, ja noin kolmannes käyttää generatiivista tekoälyä systemaattisesti.

Sitten se luku, joka päätyi otsikoihin. Tekoälyä käyttävistä yrityksistä 83 prosenttia kertoi parantavansa sillä olemassa olevia prosessejaan. Uutta liiketoimintaa tekoälyllä synnyttää 11 prosenttia vastanneista yrityksistä.

Mitä ero käytännössä tarkoittaa

Prosessin tehostaminen tarkoittaa, että yritys tekee saman asian kuin ennenkin, mutta pienemmällä vaivalla. Laskut kiertävät automaattisesti. Asiakaspalvelun chatti vastaa tavallisimpiin kysymyksiin. Tarjouspohja kirjoittuu puoliksi valmiiksi ennen kuin myyjä koskee siihen. Hyöty näkyy kulurivillä.

Uusi liiketoiminta tarkoittaa, että yrityksellä on myytävänä jotain, mitä sillä ei ollut ennen. Koneiden valmistaja alkaa myydä ennakoivaa huoltoa, joka perustuu laitteiden antureista kertyvään dataan. Tilitoimisto myy asiakkaalleen kassaennusteen eikä pelkkää tilinpäätöstä. Raha tulee liikevaihdosta, ei säästöistä.

Työntekijälle ero on iso. Kun tekoäly tehostaa vanhaa, säästö haetaan jostakin, ja melko usein se jokin on työtunnit. Kun tekoälyllä rakennetaan uutta myytävää, taloon syntyy tehtäviä, joita siellä ei aiemmin ollut. Sama teknologia, kaksi eri lopputulosta palkkalistalla.

Kaavion kaikki osuudet on laskettu samasta joukosta eli 550 vastaajasta. Tiedotteen 83 prosenttia on eri pohjalta: se kertoo, kuinka moni tekoälyä jo käyttävistä yrityksistä suuntaa sen nykyisten prosessien parantamiseen.

Luvut kannattaa lukea siitä, mistä ne ovat. Kyseessä on EK:n jäsenyrityksille tehty kysely, ei koko suomalaisen yrityskentän otos, eivätkä pienimmät yritykset yleensä ole tällaisissa kyselyissä yhtä hyvin edustettuina kuin suuret.

Sijoittajat laskevat tuottavuusloikan varaan

Samaan aikaan rahoitusmarkkinoilla tekoälyn varaan lasketaan huomattavasti isompia summia. Talouselämän mukaan Ålandsbanken arvioi syyskuun markkinanäkemyksessään, että tekoälyn tuoma tuottavuusloikka auttaa länsimaita kantamaan kasvaneet velkansa. Oletus on iso, ja se koskee kokonaisia kansantalouksia.

Nämä kaksi eivät ole toistensa vastakohtia, vaikka ne asetettuina vierekkäin siltä näyttävät. EK:n kysely mittaa sitä, mihin 550 suomalaisyritystä kertoo tekoälyä keväällä 2026 käyttäneensä. Pankin arvio koskee läntisen talouden tuottavuutta vuosien aikajänteellä. Kysely ei kumoa arviota.

Se, mitä kysely kertoo, on suppeampaa ja konkreettisempaa. Tuottavuusloikkaa ei ole vielä mitattu kansantalouden luvuista, ja suomalaisyritysten omien vastausten perusteella tekoälystä haetaan toistaiseksi enimmäkseen säästöä. Loikka on siis edelleen oletus, jonka toteutumista odotetaan.

Säästö on helppo kopioida

Säästöjen hakeminen tekoälyllä ei ole hukkaan heitettyä rahaa. Se on vain poikkeuksellisen helposti kopioitavaa. Kun sama laskuautomaatio on tarjolla samalla kuukausimaksulla myös kilpailijalle, etumatka kestää suunnilleen sen ajan, jonka kilpailija tarvitsee tilaukseen. Uusi palvelu sen sijaan jää talon omaksi, ja siitä maksaa asiakas eikä oma kulubudjetti.

Nyman siirtää vastuun johtoon. Hänen mukaansa tarvitaan erityisesti johdon näkemystä teknologioiden tuomista mahdollisuuksista sekä rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin kaikilla toimialoilla. Tiedotteessa hän muotoilee riskin näin: "Jos emme onnistu vauhdittamaan tekoälyyn perustuvaa uutta liiketoimintaa Suomessa, tulevaisuuden ratkaisut syntyvät muualla."

Kevään kysely on nyt lähtötaso. Seuraava mittaus näyttää, liikkuiko se yksitoista prosenttia mihinkään suuntaan sen jälkeen, kun tekoälytyökalut ehtivät olla yrityksissä vuoden pidempään.