Käyttöaste nousi 14 prosenttiyksikköä vuodessa
Tilastokeskuksen 27. marraskuuta 2025 julkaiseman tilaston mukaan 38 prosenttia vähintään kymmenen hengen suomalaisyrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025 (Tilastokeskus, ”Tietotekniikan käyttö yrityksissä”, 2025-11-27). Edellisvuonna luku oli 24 prosenttia, joten kasvua kertyi yhdessä vuodessa 14 prosenttiyksikköä.
Vauhti on poikkeuksellinen. Suomi ylsi samalla EU:n toiseksi korkeimpaan käyttöasteeseen Tanskan jälkeen. Pinnan alla maan yrityskenttä on kuitenkin repeämässä kahtia: osa toimialoista on käytännössä saturoitunut, osa ei ole vielä lähtenyt liikkeelle.
ICT 80 prosenttia, kuljetusala 13
Toimialakohtaiset erot ovat dramaattiset. Informaatio- ja viestintäalalla tekoälyä käytti 80 prosenttia yrityksistä, ammatti-, tieteellisellä ja teknisellä toiminnalla 75 prosenttia. Kuljetus- ja varastoala juuttui 13 prosenttiin, majoitus- ja ravitsemusala sekä rakentaminen molemmat 24 prosenttiin (Tilastokeskus, 2025-11-27).
Yrityskoko ratkaisee lähes yhtä paljon kuin toimiala. Yli sadan hengen yrityksistä 68 prosenttia käytti tekoälyä, pienemmissä yhtiöissä osuus jää selvästi matalammaksi. Yleisin käyttötapa oli tekstianalyysi 29 prosentilla, kuvan, videon ja äänen generointi 22 prosentilla ja koodin tai luonnollisen kielen tuottaminen 20 prosentilla.
Sovelluskerros puuttuu – kuka rakentaa suomalaiset tuotteet?
Käyttöaste-luvut kätkevät sisäänsä epämukavan kysymyksen. Kun suomalaisyritys ottaa tekoälyn käyttöön, alla pyörii lähes poikkeuksetta yhdysvaltalainen tai kiinalainen malli ja yhdysvaltalainen pilvi-infra. OpenAI:n, Anthropicin tai Googlen ratkaisuja käytetään joko suoraan tai integroituna johonkin kolmannen osapuolen työkaluun. Käyttäjämäärät kasvavat Suomessa, mutta jalostusarvo valuu ulos.
AI Finlandin ja Business Finlandin ”Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026” -raportti vahvistaa kuvan. Edistyneiden tekoäly-yritysten määrä on nelinkertaistunut kahdessa vuodessa, mutta tyypillinen hanke jää alle 100 000 euron investointiin. Vain kaksi raportin aineiston hanketta ylitti miljoonan euron rajan. Tutkijoiden ja yritysten yhteistyö on mukana vain joka viidennessä edistyneessä hankkeessa.
Suomesta puuttuu siis edelleen oma sovelluskerros: kotimaiset tuotteet ja palvelut, jotka rakentuvat ulkomaisen mallin päälle mutta luovat Suomessa työpaikkoja, immateriaalioikeuksia ja vientiä. Hyvä esimerkki olisi suomalainen terveysteknologiayhtiö, joka hyödyntää suurta kielimallia mutta omistaa potilasdataan rakennetun erikoisosaamisen. Tällaisia tarinoita on aineistossa silti liian vähän, ja AI Finlandin raportin mukaan terveysteknologia ja teollisuus ovat juuri ne kaksi sektoria, joilla edistyneitä esimerkkejä alkaa muodostua.
