Helenin strategia- ja yritysjärjestelyjohtaja Tuukka Toivonen perustelee tuoretta sopimusta yhdellä vuosiluvulla: 2040. Siihen mennessä yhtiön on määrä lopettaa polttamiseen perustuva energiantuotanto, ja jokainen muualta verkkoon saatu lämpömegawatti vie tavoitetta lähemmäs. Nyt julkistettu sopimus on lajissaan suurin, mitä Helsingissä on tehty.
Wieniläinen OnZero rakentaa Helsinkiin tekoälykonesalia, jonka hukkalämpö syötetään Helenin kaukolämpöverkkoon. Helenin tiedotteen mukaan lämpöä kertyy yli 500 000 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 70 000 kerrostalokodin lämmöntarvetta. OnZero itse puhuu jopa 525 000 megawattitunnista ja noin 60 megawatin jatkuvasta lämpötehosta.
“Voimme hyödyntää OnZeron datakeskuksen hukkalämmön Helsingin kaukolämmityksessä, mikä on kustannustehokas tapa vähentää polttoon perustuvan lämmöntuotannon tarvetta ja samalla varmistaa, että kaukolämpö säilyy asiakkaille kilpailukykyisenä ja houkuttelevana lämmitysratkaisuna myös tulevaisuudessa.”
Mitä 60 megawattia tarkoittaa kotona
Megawatit ovat lukijalle abstrakti suure, joten käännetään ne asunnoiksi. Kun 525 000 megawattituntia jaetaan 70 000 kodin kesken, yhdelle asunnolle tulee noin 7,5 megawattituntia eli 7 500 kilowattituntia vuodessa. Se on suuruusluokaltaan tavallisen kerrostalokaksion vuotuinen lämmitys ja lämmin käyttövesi.
Kaukolämpölasku ei tästä automaattisesti laske. Helen ostaa lämmön OnZerolta, eikä kumpikaan osapuoli kerro hinnasta mitään. Toivosen lupaus on sävyltään maltillinen: hukkalämpö on hänen mukaansa kustannustehokas tapa korvata polttoa ja pitää kaukolämpö kilpailukykyisenä muihin lämmitystapoihin nähden. Se on eri asia kuin hinnanalennus.
Tekninen ero aiempiin hankkeisiin on jäähdytyksessä. OnZeron mukaan sen nestejäähdytteinen arkkitehtuuri ottaa palvelimilta talteen jopa 99 prosenttia lämmöstä ja tuottaa sen suoraan kaukolämpöön kelpaavassa lämpötilassa, jolloin laitos ei myöskään haihduta jäähdytysvettä.
Mikä on sovittu, mikä vasta luvattu
Sopimus on allekirjoitettu, lämpöä ei ole toimitettu. Käyttöönotto on ensi vuonna 2027, joten ensimmäinen todellinen lämmityskausi on vasta edessä. Sopimuksen kestoa, lämmön hintaa tai konesalin tarkkaa sijaintia ei kerrota kummankaan osapuolen tiedotteessa, eikä hinta ole muutakaan kautta julkinen.
525 000 MWh↑
Lämpöä vuodessa (OnZeron arvio)
70 000↑
Kerrostalokotia, joiden lämmöntarvetta määrä vastaa
Aiempiin konesaleihin verrattuna mittakaava on toinen
Helsingissä konesalien hukkalämpöä on otettu talteen vuodesta 2010. Määrät ovat olleet vaatimattomia. Equinixin Viikinmäen laitoksesta Helen kertoi vuonna 2024, että talteen saatava lämpö riittäisi enimmillään lähes 1 500 kerrostalokaksion vuositarpeeseen ja että käytännössä sillä lämpiää yli tuhat asuntoa.
Telian konesali on ollut näistä suurin. Helen lupasi vuonna 2021 sen lämmittävän parhaimmillaan jopa 20 000 asuntoa, ja kansainvälisessä uutisoinnissa on liikkunut myös noin 7 000 kodin luku. Kumpaakaan ei voi tarkistaa toteumaa vasten, koska Helenin tiedotteissa ei kerrota, paljonko lämpöä yksittäisestä konesalista on lopulta saatu. Varmaa on vain se, että 70 000 kodin lupaus on kertaluokkaa suurempi kuin mikään aiempi yksittäinen laitos Helsingissä.
Kryptolouhijoista lämmöntoimittajaksi
OnZero Global Solutions toimii Wienin Quartier Belvederestä käsin. Suomessa yhtiöllä on jo kaksi laitosta, Kemijärvellä ja Keravalla. Niistä on yhtiön omien lukujen mukaan toimitettu yhteensä noin 30 700 megawattituntia lämpöä, mikä vastaa noin 3 800 kotitaloutta. Helsingin hanke olisi siis noin seitsemäntoistakertainen kaikkeen siihen nähden, mitä yhtiö on Suomessa tähän asti saanut aikaan.
Perustajat Vlado Stanic ja Alexander Dietrich tulevat Blockbase Miningista, joka rakensi kryptolouhintaa vesivoimalaitosten yhteyteen. Toimitusjohtaja Ali Siddiqui kuvaa liikeidean laskuopiksi, jossa lämpö ei ole sivutuote vaan osa tuottoa.
“[Tavoitteena on] laskea tekoälyn hintaa yhdistämällä suorituskykyinen tekoälyinfrastruktuuri laskennan lämmön tehokkaaseen talteenottoon ja tuottavaan käyttöön.”
Sanasto
Hukkalämpö
Lämpö, joka syntyy sivutuotteena jossain muussa toiminnassa – konesalissa palvelinten laskenta muuttaa lähes kaiken käytetyn sähkön lämmöksi, joka pitää joka tapauksessa siirtää pois laitteilta.
Nestejäähdytys
Palvelimet jäähdytetään puhaltamalla ilmaa sijaan johtamalla nestettä suoraan sirujen päälle. Neste ottaa lämmön talteen tehokkaammin ja kuumempana, jolloin se kelpaa sellaisenaan kaukolämpöverkkoon.
Megawattitunti (MWh)
Energian määrän yksikkö: tuhat kilowattituntia. Megawatti taas kertoo tehon eli sen, kuinka paljon energiaa siirtyy kullakin hetkellä.
Lämpö on konesalin rakennuslupa
Suomessa datakeskuksista on puhuttu pitkälti sähkönkulutuksen ehdoilla. AI Suomi on kertonut hankkeesta, joka söisi kahdeksan prosenttia koko maan sähköstä: yksi datakeskus, kahdeksan prosenttia Suomen sähköstä. Helsingin sopimus kääntää katseen toiseen suuntaan. Kysymys ei ole siitä, mitä konesali vie, vaan siitä, mitä kaupunki saa siltä takaisin.
Helen tietää tämän itsekin. Yhtiö julkaisi toukokuussa kyselynsä otsikolla, joka sanoo kaiken oleellisen: suomalaiset hyväksyvät datakeskukset, jos niistä syntyy konkreettista hyötyä, erityisesti lämpöä koteihin. Hukkalämpösopimus on energiakauppaa, mutta se on myös se argumentti, jolla laitos perustellaan naapureille ja kaupunginvaltuustolle.
Lupauksessa on yksi kohta, josta kumpikaan osapuoli ei puhu. Hukkalämpöä syntyy vain silloin, kun palvelimet laskevat täydellä teholla, ja tekoälylaskennan kysyntä on toistaiseksi kaikkea muuta kuin vakaa. Jos konesali käy vajaalla kuormalla, vajaus näkyy kaukolämpöverkossa keskellä talvea. Kylmä konesali ei lämmitä ketään.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
