Tuomo Vilkkilä johtaa kaukolämpöyhtiötä 9 000 asukkaan Saarijärvellä Keski-Suomessa. Kaupungin lämmöntuotannon seuraava iso muutos tulee palvelinsalista. Sitä hän ei olisi muutama vuosi sitten arvannut.
"Muutama vuosi sitten minulla ei ollut tietoakaan datakeskuksen hukkalämmöstä muuten kuin isossa mittakaavassa", Saarijärven Kaukolämmön toimitusjohtaja Vilkkilä sanoi Ylelle.
Saarijärvelle on suunnitteilla kahden megawatin datakeskus. Sen tuottamasta lämmöstä 1,6 megawattia ohjataan kaupungin kaukolämpöverkkoon. Se vastaa kolmannesta siitä turpeesta ja puusta, jota kaupungissa poltetaan vuoden aikana. Toukokuusta elokuulle palvelinsali kattaa koko kaukolämmöntarpeen yksin, eli kesällä lämpöä ei tarvitse polttaa lainkaan.
Saarijärvi ei ole yksittäistapaus. Suomessa toimii jo noin parikymmentä datalämpölaitosta, joiden teho liikkuu yhden ja 20 megawatin välillä. Ne ovat pieniä konesaleja, joiden liiketoimintaan kuuluu lämmön myyminen paikalliselle kaukolämpöyhtiölle.
Kokoero tekoälyn kouluttamiseen rakennettaviin konesaleihin on iso. Niissä puhutaan sadoista megawateista ja miljardien eurojen investoinneista, ja lämpöä syntyy enemmän kuin yksikään suomalainen pikkukaupunki pystyy ottamaan vastaan. Datalämpölaitos mahtuu teollisuustontin nurkkaan ja kytkeytyy jo olemassa olevaan lämpöverkkoon.
Energiayhtiö Vatajankoski on ollut mukana neljässä tällaisessa yksikössä. Uusin, teholtaan megawatin laitos, valmistui joulukuussa Honkajoelle. Yhtiön tuotantopäällikkö Lauri Hölttä pitää kokoluokkaa oikeana suomalaisiin lämpöverkkoihin, jotka ovat useimmiten pieniä.
“Oikein mitoitettu datalämpökeskus sopii hyvin tuottamaan kaukolämpöä tällaisiin verkkoihin.”
Kaukolämmön hinta on Suomessa pitkälti polttoaineen hintaa. Saarijärvellä hukkalämmön hinta asettuu Ylen mukaan lähelle turpeella tuotetun lämmön kustannusta, ja tuotannossa se korvaa erityisesti kalliimpaa haketta. Kaupunki siis vaihtaa kalleimman polttoaineensa lämpöön, jonka joku toinen tuottaa oman toimintansa sivussa.
Päästöpuoli on suoraviivaisempi. Turve on fossiilinen polttoaine, jonka päästökerroin on kivihiiltäkin korkeampi. Kun kolmannes vuoden poltosta jää pois ja kesäkuukaudet hoituvat ilman kattilaa, kaupungin lämmityksen päästöt laskevat ilman että yksikään asiakas tekee mitään.
Asukkaalle muutos näkyy hitaasti. Kaukolämmön hinta ei putoa yhdessä yössä, ja pieni lämpöyhtiö käyttää säästön ensin omiin investointeihinsa. Merkitys on toisaalla: kunnan lämpölaitos, jonka kustannukset ovat tähän asti heiluneet hakkeen ja turpeen markkinahinnan mukana, saa käyttöönsä lämpöä, jonka hinta on sovittu etukäteen sopimuksessa.
Sääntely teki hukkalämmöstä pakollisen
Taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivi. Energiaviraston ohjeen mukaan vähintään 500 kilowatin datakeskusten on raportoitava energiankäyttönsä vuosittain toukokuun 15. päivään mennessä EU:n datakeskustietokantaan. Yli megawatin laitosten on hyödynnettävä hukkalämpönsä, tai osoitettava kustannus-hyötyanalyysillä, ettei se ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.
Käytännössä sääntely kääntää asetelman ympäri. Lämpö oli ennen konesalin jäteongelma, joka puhallettiin katolta ulos. Nyt sen hyödyntäminen on lähtökohta, josta pitää erikseen perustella poikkeus, ja kaukolämpöverkon läheisyydestä on tullut tontinvalintakriteeri.
Verotus on vaikuttanut myös, mutta toiseen suuntaan kuin usein oletetaan. Datakeskukset, joiden palvelinlaiteteho ylitti 0,5 megawattia, pääsivät vuodesta 2022 alkaen alempaan sähköveroluokkaan II. Verohallinnon mukaan datakeskusten käyttämä sähkö siirrettiin takaisin kalliimpaan veroluokkaan I heinäkuun alussa 2026, eikä ohje mainitse poikkeuksia hukkalämmön hyödyntäjille. Huojennus loppui, joten lämmönmyynnistä saatava tulo on nyt aiempaa isompi osa laskelmaa.
Jono sähköverkkoon on kovempi este kuin tekniikka
Saarijärven hanke ei viivästynyt tekniikan takia. Ongelma oli sähkö. Verkosta piti saada riittävän iso liittymä, ja siitä neuvoteltiin kantaverkkoyhtiö Fingridin ja jakeluverkkoyhtiö Elenian kanssa. Ylen mukaan kysymys on nyt ratkennut.
"Meiltä vaaditaan lämmöntuotantoa uusiutuvilla menetelmillä eli käytännössä sähköllä. On aika vaikea tilanne, kun verkkokapasiteetti ei riitä", Vilkkilä sanoi.
Lause tiivistää koko alan pullonkaulan. Kaukolämpöyhtiöitä painostetaan luopumaan polttamisesta, ja korvaava tuotanto on lähes aina sähköä: iso lämpöpumppu, sähkökattila tai datakeskus. Kaikki kolme tarvitsevat liittymän, ja liittymiä jonotetaan samoissa jonoissa, joissa seisovat myös sadan megawatin tekoälyhankkeet. Pieni kaupunki neuvottelee siellä heikoilla korteilla.
Mitä tästä ei vielä tiedetä
Saarijärven datakeskukselle ei ole vielä valittu operaattoria, eli laskentakapasiteetin ostajaa ei julkisuudessa tunneta. Hukkalämmön hinnasta on kerrottu vain, että se asettuu lähelle turpeella tuotetun lämmön kustannusta. Euromääräistä sopimushintaa ei ole julkistettu.
Kolmanneksen säästö ja touko–elokuun omavaraisuus ovat hankkeen osapuolten omia arvioita laitoksesta, joka ei vielä ole käynnissä. Kukaan ulkopuolinen ei ole julkisesti tarkistanut niitä. Samoin luku noin 20 datalämpölaitoksesta perustuu alan omaan arvioon, sillä virallista rekisteriä tämän kokoluokan laitoksista ei ole.
35 megawattia ja yksi avoin riski
Saarijärven hanketta toteuttava Eddu Energy on ranskalainen yhtiö. Sillä on Suomessa useita vastaavia laitoksia ja suunnitelmissa yhteensä 35 megawattia eri paikkakunnille. Seuraavaksi se aikoo muihin Pohjoismaihin.
"Hukkalämmön talteenotto on merkittävä keino pienentää kaukolämmön hiilijalanjälkeä", yhtiön toimitusjohtaja Edouard Dubrana sanoi Ylelle. "Rakennamme vähitellen suurempaa hankekokonaisuutta."
Kun kaukolämpöyhtiö korvaa kolmanneksen polttoainetarpeestaan yhden yksityisen konesalin lämmöllä, se ostaa samalla riippuvuuden. Palvelinkuorma voi laskea, operaattori voi vaihtua, ja kesäkuukausien lämmitys lepää yhden laitoksen varassa. Vanhaa kattilaa ei siis kannata romuttaa, vaikka se seisoisi käyttämättömänä koko kesän.
Saarijärvellä tilanne on toistaiseksi hallittavissa, koska hukkalämpö korvaa ensin kalleimman polttoaineen eikä koko tuotantoa. Mitä isomman osan lämmöstä palvelinsali kattaa, sitä tarkemmin kannattaa lukea sopimuksen irtisanomisehdot. Se on uusi taito kunnalliselle lämpöyhtiölle, joka on tottunut kilpailuttamaan hakerekkoja.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
