Senior Judge Sharion Aycock antoi 9.6.2026 päätöksen, joka pysäytti Pohjois-Mississippin liittovaltiotuomioistuimessa käsittelyssä olleen sopimusriidan ja erotti samalla kaikki neljä asianajajaa kahdeksi vuodeksi. Asianajaja Tom Withers oli haastanut Aberdeenin kaupungin maksamattomista palkkioista, mutta asia jäi kesken: tuomari löysi molempien puolten kirjelmistä viittauksia oikeustapauksiin, joita ei ole koskaan ollut olemassa.
Aycock kuvasi tapausta poikkeukselliseksi. Liittovaltion siviiliprosessisääntöjen Rule 11 vaatii, että jokainen tuomioistuimelle jätetty kirjelmä perustuu kohtuulliseen lähdetutkintaan. Kun kukaan neljästä asianajajasta ei tarkistanut viittaamiaan tapauksia, vastuu kaatui kaikkien niskaan yhtä aikaa.
“Asianajajat molemmilla puolilla syyllistyivät vastaavaan sanktioiden arvoiseen menettelyyn.”
Kovin sakko asianajajalle, joka jatkoi tekoälyn käyttöä
Pääsasianajajat Kathleen M. Wilson ja Kathryn Y. Williams saivat ankarimmat sanktiot. Wilsonille tuli 2 500 dollarin sakko, pro hac vice -oikeuden peruutus ja velvoite osallistua täydennyskoulutukseen. Tuomari piti Wilsonin selitystä siitä, ettei hän tiennyt tekoälyn hallusinaatioista, riittämättömänä ja epäuskottavana. Wilson oli myöntänyt käyttäneensä AI-työkalua vielä tuomarin huomautuksenkin jälkeen.
Williamsille langetettiin 3 500 dollarin sakko, ja tuomari kuvaili hänen tukeutuneen sokeasti AI-tutkimustyökaluun. Paikalliset avustavat asianajajat Shauncey Hunter Ridgeway ja Mark McClinton saivat 1 000 dollarin sakot, ja heidät poistettiin tapauksesta. Päätös lähetetään kaikkien neljän osavaltioiden asianajajayhdistyksille mahdollisia jatkotoimia varten.
Sanktiot lyhyesti
Kathleen M. Wilson: 2 500 dollaria, 2 vuoden esiintymiskielto, pro hac vice peruttu, täydennyskoulutus.
Kathryn Y. Williams: 3 500 dollaria, 2 vuoden esiintymiskielto.
Shauncey Hunter Ridgeway ja Mark McClinton: 1 000 dollaria kumpikin, poistettu tapauksesta.
Yhdysvalloissa rangaistuskäytäntö tiukkenee
Vastaavat tapaukset eivät ole enää harvinaisia. Manhattanin liittovaltiotuomioistuin sakotti kaksi asianajajaa 5 000 dollarilla jo 2023 ChatGPT:n keksimistä viittauksista, ja sen jälkeen kymmenissä osavaltioissa on annettu samansuuntaisia tuomioita. Aycockin päätös erottuu, koska sanktio koski molempia osapuolia samanaikaisesti – yhden virhe ei tällä kertaa toista peittänyt.
Mississippin tapauksessa erikoista on myös, että koko oikeudenkäynti peruttiin sakkojen lisäksi. Sopimusriita Withersin ja Aberdeenin välillä jää alkutekijöihinsä, kun molempien puolten edustajat joutuvat väistymään. Käytännössä laskun ylimääräisistä kustannuksista ja viiveestä maksavat asiakkaat, eivät virheen tehneet asianajajat.
Suomessa ohjeistus on yhä yleisluonteinen
Suomen Asianajajaliitto ei ole vielä antanut yhtä tarkkoja tekoälysääntöjä kuin Yhdysvaltain liittovaltiotuomioistuimissa on alkanut muodostua. Tapaohjeet ja hyvä asianajajatapa velvoittavat huolellisuuteen, mutta tekoälyn käyttöön ei ole erillistä määräystä. Käytännössä asianajaja vastaa edelleen siitä, mitä kirjelmässä lukee – riippumatta siitä, kirjoittiko sen ihminen vai kielimalli.
EU:n tekoälyasetus toi helmikuussa 2025 voimaan tekoälylukutaitovaatimuksen, joka koskee myös asianajotoimistoja. Suomen lainvalmistelu jatkuu, ja toimeenpanon takaraja on elokuussa 2026. Toimistot, jotka eivät ole kouluttaneet henkilöstöään kielimallien rajoituksiin, ovat suurimmassa vastuuriskissä.
Sanasto
Hallusinaatio
Tekoälyn keksimä mutta uskottavalta vaikuttava sisältö, jota ei ole olemassa todellisuudessa. Kielimalli voi esimerkiksi keksiä oikeustapauksia, lähteitä tai lainauksia, jotka kuulostavat aidoilta mutta ovat täysin sepitettyjä.
Pro hac vice
Yhdysvalloissa väliaikainen lupa esiintyä asianajajana toisessa osavaltiossa kuin missä asianajaja on virallisesti merkitty. Luvan voi menettää sääntörikkomuksen seurauksena.
Mitä suomalainen asianajaja voi ja ei voi tehdä
Tekoälyn käyttö asiakirjojen luonnostelussa ei ole Suomessa kiellettyä. Riski syntyy siitä, että asianajaja jättää tarkistamatta esimerkiksi viittauksia korkeimman oikeuden tai EU-tuomioistuimen ratkaisuihin. Jos kirjelmässä esiintyy keksitty ennakkotapaus, vastuu kaatuu asianajajan harteille, ei kielimallin. Toimeksiantajalla on oikeus odottaa, että jokainen tapaus, johon vedotaan, on todellinen ja luettavissa Finlexistä.
Aycockin tuomio antaa suomalaisille toimistoille esikuvan siitä, mihin suuntaan käytäntö on menossa. Kun valvontalautakunta saa pöydälleen ensimmäisen kotimaisen vastaavan tapauksen, on todennäköistä, että ratkaisussa nojataan kansainväliseen vertaisaineistoon. Silloin yleisluonteinen ohje ei enää riitä puolustukseksi.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
