Toppilan kaukolämpövoimalaitoksen takana ja vieressä on Oulun kaupungin omistama tontti, jolla ei tähän asti ole ollut kovin kiinnostavaa osoitetta. Tervahovintie 10. Ensi tiistaina Oulun yhdyskuntalautakunta päättää, sitoutuuko kaupunki myymään sen kahdelle yhtiölle noin viidellä miljoonalla eurolla.
Ostajat ovat Nokia Solutions and Networks Oy ja Nscale DC Holdings Finland Oy. Ne hakevat kaupungilta esisopimusta, joka lukitsisi kiinteistökaupan ehdot. Tontille on suunniteltu kaksivaiheista tekoälylaskennan kampusta: ensimmäisessä vaiheessa nousisivat datakeskus ja sähköasema, toisessa toinen datakeskus. Kampukselle kaavaillaan myös vierailukeskusta.
“Hanke on toteutuessaan Suomelle ja Oululle erittäin merkittävä. Toivon, että päätöksenteko sujuu ilman viivästyksiä.”
Esisopimus ei ole kauppakirja
Sana esisopimus kannattaa lukea tarkkaan. Lautakunnan päätös valtuuttaisi kiinteistökaupan ehdot, mutta lopullinen kauppa edellyttää vielä tonttijakoa ja lohkomista, rakennuslupaa sekä vuokra-, ympäristö- ja käyttöoikeusjärjestelyjä. Kaivinkoneita ei siis Tervahovintiellä ensi viikolla nähdä.
Rakennuslautakunnan pöydällä asia on jo omassa muodossaan: kaupungin omistama Oulun Energia Oy hakee rakentamislupaa AI Gigafactory -datakeskukselle, sähköasemalle ja vierailukeskukselle. Kaupunkikonserni on hankkeessa siis yhtä aikaa maanmyyjänä, luvittajana ja energiayhtiönä.
Toppilan voimalaitos Oulussa. Myytävä tontti sijaitsee kaukolämpövoimalaitoksen takana ja vieressä.Kuva: Estormiz / Wikimedia Commons, CC0
Mitä sanat tarkoittavat
Esisopimus on lupaus tehdä kauppa myöhemmin sovituilla ehdoilla. Se sitoo osapuolia, mutta omistusoikeus ei siirry vielä. Tonttijako ja lohkominen tarkoittavat, että iso maa-alue jaetaan kartalla ja maastossa erillisiksi kiinteistöiksi, joilla on oma rekisterinumero.
Sähköasema on laitos, jossa suurjännitteinen sähkö muunnetaan käyttökelpoiseksi. Oma sähköasema tarkoittaa, että kohde ottaa tehonsa järeämmästä verkosta eikä ripustaudu tavalliseen jakeluverkkoon naapuritalojen tapaan.
Ostajapari on jutun kiinnostavin osa
Nokian nimi Oulun tonttipaperissa ei ole yllätys. Yhtiöllä on kaupungissa vuosikymmenten tuotekehityshistoria, ja Oulu on sen suomalaisista toimipaikoista teknisimpiä.
Nscale on toinen tarina. Brittiläisen datakeskusyhtiön liikevaihto oli viime vuonna 33 miljoonaa dollaria, mutta sen tilauskanta on 103 miljardia dollaria. Luku kaksinkertaistui neljässä viikossa, kun yhtiö sopi Anthropicin kanssa laskentakaupasta, jonka arvoksi CNBC on arvioinut 45 miljardia dollaria. AI Suomi kertoi tilauskannan kasvusta aiemmin.
Nvidia on sijoittamassa yhtiöön noin kaksi miljardia dollaria ja toimittaa sille samalla sirut. Nscale tavoittelee listautumista New Yorkin pörssiin. Toppilan tontti kytkeytyy siis suoraan siihen kauppaan, jossa maailman tekoälylaskentaa jaetaan juuri nyt.
Hankkeen keskeisimmät luvut puuttuvat yhä. Kampuksen teho megawatteina, tontin pinta-ala, rakentamisen aikataulu ja työpaikkojen määrä eivät käy ilmi julkisuudessa olleista tiedoista. Nokia ja Nscale eivät ole kommentoineet hanketta julkisuudessa.
Nscale kuvaa itseään tekoälyinfrastruktuurin toimittajaksi. Kuvakaappaus: nscale.com
Miten Oulun hanke suhteutuu Kajaaniin ja Kouvolaan
Suuruusluokkaa voi hahmottaa kahdesta muusta suomalaishankkeesta. Kajaaniin nousevalle EU-rahoitteiselle tekoälytehtaalle on varattu 230 megawatin sähkönjakelukapasiteetti ja 388 miljoonan euron rahoitus, ja rakentamisvaiheessa työmaalla on noin 150 työntekijää. Kajaanin tehdas rakennetaan puusta. Kouvolan Myllykoskella atNorthin kampuksen tavoitetehoksi on kerrottu noin 430 megawattia.
Oulun luku on tässä vertailussa tyhjä ruutu, koska kaupunki käsittelee tonttikauppaa eikä tehomitoitusta. Oma sähköasema kertoo silti mittaluokasta. Sellaista ei rakenneta muutaman megawatin tarpeeseen, ja se tarkoittaa käytännössä, että kampus liitetään verkkoon omana kokonaisuutenaan sen sijaan että se kuormittaisi Toppilan nykyistä jakeluverkkoa.
Kouvolasta kannattaa poimia toinenkin opetus, ja se koskee omistajuutta. Kaupunki neuvotteli sopimuksensa Partners Groupin kanssa, mutta konesalin enemmistö vaihtui kanadalaiselle CPP Investmentsille, ja Kouvola luki asian julkisesta tiedotteesta. Kaupunki ei ollut pöydässä. Oulussa myyjänä on kaupunki itse, joten esisopimuksen ehdot ovat se hetki, jolloin kaupunki pystyy kirjaamaan omat vaatimuksensa paperiin.
Datakeskus ei ole tehdas siinä mielessä kuin sana antaa ymmärtää. Pysyvää henkilöstöä on tyypillisesti kymmeniä, ei satoja, ja suurin työllistävä vaikutus tulee rakentamisvaiheesta ja alihankinnasta. Vierailukeskus kertoo, että hankkeelle halutaan myös julkiset kasvot, mikä on datakeskusalalla harvinaisempaa kuin aidattu piha.
Taustalla on EU:n InvestAI-aloite, jolla unioni tavoittelee 200 miljardin euron investointeja tekoälyyn ja laskentaan päästäkseen eroon riippuvuudesta amerikkalaisesta IT-infrastruktuurista. Gigatehtaita on esitetty 16 jäsenmaahan ja 60 eri paikkaan. Kilpailu on siis kova, ja Oulu on yksi hakija monien joukossa.
Tiistain päätös ei ratkaise, tuleeko Toppilaan tekoälytehdas. Se ratkaisee, kuinka pitkäksi aikaa ja millä ehdoilla Oulu sitoo viiden miljoonan euron tontin yhtiöparille, jonka toisen osapuolen tilauskanta on kasvanut selvästi nopeammin kuin sen liikevaihto. Esisopimuksen aikarajat ja purkuehdot ovat siksi kiinnostavampaa luettavaa kuin kauppahinta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
