Ruotsalainen pilvitoimittaja Glesys ja suomalainen kiinteistösijoittaja Trevian Asset Management ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Oulun Ruskoon nousee uusi datakeskuskampus. Kokonaisuus saa nimekseen Campus Oulu, ja sen pitkän aikavälin kapasiteettipotentiaali on jopa 300 megawattia (Trevian, 4.6.2026). Hanke rakennetaan Nokian aiemmin käyttämille tonteille, ja ensimmäinen vaihe käynnistyy jo syksyllä 2026.
Vaiheittainen kasvu nestejäähdytyksellä
Ensimmäinen vaihe avautuu syksyllä 2026 noin 8 MW:n kapasiteetilla. Tilat on suunniteltu nestejäähdytteisille palvelimille, mikä on edellytys nykyaikaiselle tekoälylaskennalle: tiheän rinnakkaislaskennan piirit lämpenevät niin paljon, ettei perinteinen ilmajäähdytys enää riitä. Glesys lupaa kampuksen toimivan uusiutuvalla sähköllä päivästä yksi, ja hukkalämmön hyödyntämistä paikallisissa energiaratkaisuissa selvitetään.
Laajennukset etenevät asiakaskysynnän mukaan. 300 MW täysi laajuus tarkoittaisi yhtä Suomen kymmenestä suurimmasta datakeskuksesta ja yhdessä Haminan ja Espoon kampusten kanssa kärkiluokkaa pohjoismaisessa vertailussa.
Miksi juuri Nokian vanhat tontit
Sijaintipäätös nojaa kahteen tekijään: valmiiseen infrastruktuuriin ja Oulun teknologiakeskittymään. Nokian aikoinaan käyttämillä Ruskon tonteilla on jo merkittävä sähköliittymä, teollisuusluvitus ja kuljetusverkot, mikä lyhentää käyttöönottoa ratkaisevasti.
Pohjoismaissa datakeskusten pullonkaula ei ole rakentaminen vaan sähköverkkoliittymä. Uusi 300 MW liittymä voi vaatia tyhjältä pellolta 5–7 vuoden jonotuksen, kun taas valmiilla teollisuustontilla päästään alkuun kuukausissa. Glesys ei myöskään tule Ouluun tyhjästä, sillä yhtiö operoi jo datakeskuksia Helsingissä, Porissa, Tampereella ja pienemmässä Oulun pisteessä.
Työnjako Glesysin ja Trevianin välillä noudattaa pohjoismaista colocation-mallia. Trevian kantaa kiinteistöomistuksen ja kehitysriskin ja saa pitkän vuokrasopimuksen vakaalla tuotolla. Glesys vastaa operoinnista ja kaupallistaa kapasiteetin pienemmille asiakkaille: startupeille, suomalaisille pankeille ja teollisuusyrityksille. Mallin etu on, että 300 MW kampukseen ei tarvita yhden toimijan tasetta.
Suomeen 10 mrd € hankeyhteyksiä
Campus Oulu kytkeytyy isompaan kuvaan. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan Suomeen on julkistettu datakeskusinvestointeja yhteensä 12 mrd €:n edestä, ja koko alan kasvupotentiaali on yli 30 mrd € (EK, 9/2025). Pelkästään vuosina 2025–2026 julkistetut yksittäiset hankkeet ylittävät yhteenlaskettuna 10 mrd €:n rajan (EK, 9/2025).
Yksin Google on investoinut Haminan kampukseensa kumulatiivisesti yli 3,5 mrd € (Google/EK, 9/2025) ja ilmoitti keväällä 2026 uudesta miljardin euron lisälaajennuksesta tekoälykuormille. Suomen datakeskusten yhteenlaskettu kapasiteetti kasvaa nykyisestä 285 MW:sta noin 1,5 GW:iin vuoteen 2030 mennessä, ja toimialan liikevaihto nelinkertaistuu 1 mrd:sta 4 mrd €:iin samaan tahtiin (EK, 9/2025).
Hyperscaler-hankkeet ovat tyypillisesti 1–2 mrd €:n luokkaa, ja Microsoft, AtNorth, Equinix ja Verne ovat ilmoittaneet omista Suomen-laajennuksistaan. Glesysin ja Trevianin Oulu-hanke edustaa toisenlaista kerrosta: colocation-kapasiteettia, jota vuokrataan kymmenille pienemmille asiakkaille. Tämä kerros on tärkeä, koska se palvelee suomalaista keskisuurta teollisuutta ja julkista sektoria, ei vain ulkomaisia pilvitoimijoita.
