Nokia julkaisi keskiviikkona 23. heinäkuuta toisen vuosineljänneksen tuloksensa, ja luvut ohittivat markkinoiden odotukset. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 18 prosenttia 434 miljoonaan euroon, kun analyytikot olivat odottaneet keskimäärin 382 miljoonaa. Ero ennusteeseen oli siis yli 50 miljoonaa euroa yhtiön hyväksi.
Vertailukelpoinen liikevaihto oli 4,82 miljardia euroa, sekin hieman odotuksia korkeampi. Vahvan neljänneksen siivittämänä Nokia nosti koko vuoden liikevoittoennustettaan haarukkaan 2,1–2,6 miljardia euroa aiemmasta 2,0–2,5 miljardista.
Tekoälyasiakkaiden myynti kaksinkertaistui
Neljänneksen kova kulma oli tekoäly- ja pilviasiakkaiden myynti, joka kaksinkertaistui vuodentakaisesta 446 miljoonaan euroon. Vielä kertaluontoista myyntiä kiinnostavampi on tilauskirja: näiltä asiakkailta kertyi neljänneksellä 2,8 miljardin euron edestä uusia tilauksia.
Nokian mukaan noin puolet tuosta tilauskannasta odotetaan muuttuvan liikevaihdoksi vuoden sisällä. Se antaa tulevien neljännesten kasvulle poikkeuksellisen selkeän pohjan – valtaosa tekoälybuumin liikevaihdosta on siis jo kirjattu tilauksiksi, ei pelkkää toiveajattelua ennustemalleissa.
Optiikkakäänne muutti Nokian suunnan
Tausta selittää, miksi juuri Nokia hyötyy tekoälyn rakennusbuumista. Yhtiö on suunnannut painopistettään kohti optista verkkoinfrastruktuuria ja kuitulaitteita, joita suuret teknologiajätit tarvitsevat tekoälyn datakeskuksia rakentaessaan. Kun mallien koulutus vaatii kymmeniä tuhansia grafiikkapiirejä samaan konesaliin, niiden väliset yhteydet on vedettävä valokuidulla, eikä hidas verkko saa muodostua pullonkaulaksi.
Käänteen takana on toimitusjohtaja Justin Hotard, joka rekrytoitiin Intelin datakeskus- ja tekoälypuolelta. Hänen johdollaan Nokia solmi miljardiluokan sopimuksen Nvidian kanssa. Perinteinen matkapuhelinverkkojen laitetoimittaja on siis asemoinut itsensä uudelleen tekoälyinfran rakentajaksi.



