Nokian osake tuplaantui, ja yksi luku selittää miksi

Nokian osake maksoi kesäkuun alussa 14,97 euroa. Se oli yhtiön korkein kurssitaso vuosikymmeneen, ja hinnasta suli sen jälkeen reilu neljännes teknologiaosakkeiden yleisessä myyntiaallossa. Silti Nokia on kaksinkertaistanut arvonsa vuoden 2026 aikana.

Kurssikäyrä ei kuitenkaan kerro, mikä yhtiössä on oikeasti muuttunut. Se selviää heinäkuun 23. päivänä julkaistun puolivuotiskatsauksen luvuista, ja siellä yksi rivi erottuu muista.

Nokian myynti tekoäly- ja pilviasiakkaille kasvoi huhti-kesäkuussa 105 prosenttia ja oli 446 miljoonaa euroa. Tilauksia samalta asiakasjoukolta kertyi neljänneksen aikana 2,8 miljardia euroa. Yhtiö arvioi, että noin puolet niistä muuttuu liikevaihdoksi vuoden sisällä.

Nokia myy tekoälybuumin putkiston

Datakeskus ei ole vain grafiikkasuorittimia telineissä. Kymmenettuhannet piirit pitää kytkeä toisiinsa niin, ettei tiedonsiirto muodostu pullonkaulaksi, ja yhä useammin myös eri datakeskukset pitää yhdistää toisiinsa satojen kilometrien päähän. Siihen tarvitaan optista kuituverkkoa, IP-reitittimiä ja kytkimiä. Juuri niitä Nokia valmistaa.

Verkkoinfrastruktuurin liikevaihto oli toisella neljänneksellä 2,037 miljardia euroa ja kasvoi 12 prosenttia. Sisällä kasvu jakautuu epätasaisesti: optiset verkot nousivat 20 prosenttia ja IP-verkot 16 prosenttia. Yhdysvaltalaisen Infineran osto vahvisti nimenomaan optista tuoteperhettä, joka on nyt yhtiön nopeimmin kasvava osa.

Koko yhtiön liikevaihto oli 4,815 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 434 miljoonaa, 18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Mobiiliverkot kasvoivat 7 prosenttia ja tekivät 310 miljoonan liikevoiton, eli vanha operaattoribisnes ei ole romahtanut. Se on vain lakannut olemasta se osa, jonka varaan sijoittajat laskevat tulevaisuutta.

Kasvu on kiinni siitä, että joku muu polttaa rahaa

Nokian tilauskirja on toisten yhtiöiden investointibudjetti. Ja niissä budjeteissa alkaa näkyä rasitusta. Alphabet käytti toisella neljänneksellä investointeihin 44,9 miljardia dollaria, noin kaksinkertaisesti vuodentakaiseen verrattuna, kun liiketoiminnan kassavirta oli 39,1 miljardia. Vapaa kassavirta painui 5,9 miljardia dollaria miinukselle, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004 listautumisen.

Yhden neljänneksen luku ei tarkoita, että Google olisi vaikeuksissa. Se tarkoittaa, että datakeskusten rakentaminen on ehtinyt siihen vaiheeseen, jossa se maksaa enemmän kuin toiminta tuottaa. Jos hyperskaalaajat päättävät jossain vaiheessa hidastaa tahtia, se näkyy Nokian tilauksissa ennen kuin se näkyy liikevaihdossa, koska tilaukset kirjautuvat tuloslaskelmaan noin vuoden viiveellä.

Nokia hakee vastapainoa myös julkisesta rahasta. Yhtiö on esittänyt, että osa EU:n kymmenen miljardin euron tekoälypanostuksista ohjattaisiin Ouluun, kuten AI Suomi aiemmin kertoi.

Miksi tällä on väliä muillekin kuin sijoittajille

Nokia on yksi Helsingin pörssin painavimmista yhtiöistä, joten se istuu käytännössä jokaisessa suomalaisessa indeksirahastossa ja työeläkeyhtiöiden salkuissa. Kurssin kaksinkertaistuminen on näkynyt monen suomalaisen eläkesäästöissä ilman, että kukaan on tehnyt yhtään sijoituspäätöstä. Sama pätee toiseen suuntaan, jos tekoälyinvestoinnit hyytyvät.

Konkreettisempi vaikutus on työpaikoissa. Optisten verkkojen ja IP-reitityksen tuotekehitys tehdään Espoossa, Tampereella ja Oulussa. Nokian viime vuosien uutisvirta on koostunut pitkälti saneerauksista, ja kasvava tilauskirja muuttaa sen asetelman ainakin toistaiseksi toisenlaiseksi.

Suurin riski ei silti ole se, että tekoälybuumi loppuisi. Se on se, että hyperskaalaajat oppivat rakentamaan verkkonsa halvemmalla. Suuret pilviyhtiöt ovat jo vuosia suunnitelleet omia kytkimiään ja tilanneet ne suoraan sopimusvalmistajilta, ja mitä isommaksi datakeskusverkon osuus laitehankinnoista kasvaa, sitä kovemmin ne painavat hintaa alas. Nokian tulevat vuodet ratkeavat siinä, pysyykö optinen tuoteperhe riittävän edellä, että siitä kannattaa yhä maksaa.