Lassi Linnanen ei pehmennä sanojaan. LUT-yliopiston professori ja Kestävyyspaneelin puheenjohtaja sanoo Ylelle, että suomalainen datakeskuskeskustelu ohittaa yhden perusasian: sähköä ei ole loputtomiin.
Kun datakeskus ilmoittaa ostavansa tuulisähköä, hanke esitetään yleensä osana vihreää siirtymää. Linnanen ja Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä sanovat, että se on eri asia kuin päästöjen vähentäminen. Sähkö on tuotettu puhtaasti, mutta se on pois jostain muualta.
“Tällä hetkellä älyllinen rehellisyys loistaa poissaolollaan siitä pohdinnasta, että energiakin on rajallista.”
Mistä 32 terawattituntia tulisi
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ennustaa Suomen sähkönkulutuksen kasvavan viidessä vuodessa jopa 40 prosenttia. Kasvun ajureiksi se nimeää erityisesti datakeskukset ja sähkökattilahankkeet.
Suomessa kulutetaan sähköä noin 80 terawattituntia vuodessa. Neljäkymmentä prosenttia lisää tarkoittaisi runsaan 30 terawattitunnin vuosikulutusta nykyisen päälle. Vertailukohtia on kaksi. Olkiluoto 3 tuottaa täydellä teholla noin 13 terawattituntia vuodessa, joten kyse on yli kahdesta uudesta suurydinvoimalasta.
Toinen vertailukohta tulee konesaleista itsestään. AI Suomi kertoi aiemmin, että Forssaan suunniteltu datakeskus veisi täysimittaisena noin 6,4 terawattituntia eli kahdeksan prosenttia koko maan sähköstä. Fingridin ennustama lisäkulutus on siis suuruusluokaltaan viisi Forssaa.
Suomen sähköntuotanto on jo poikkeuksellisen puhdasta. Energiateollisuuden mukaan 96 prosenttia vuonna 2025 tuotetusta sähköstä oli hiilidioksidineutraalia ja 57 prosenttia uusiutuvaa. Uutta kapasiteettia rakennetaan käytännössä tuulivoimana, ja siihen kytkeytyy tutkijoiden toinen huoli.
Kaksi eri asiaa: ennuste ja arvio
Fingridin 40 prosenttia on kulutusennuste. Se kuvaa, paljonko sähköä tarvittaisiin, jos suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat, eikä ota kantaa siihen, pitäisikö niiden toteutua. Linnasen, Seppälän ja Tolvasen puheenvuorot ovat tutkijoiden arvioita siitä, mihin rajallinen puhdas sähkö kannattaisi ohjata. Kumpikaan ei ole päätös.
Sama sähkö, kaksi käyttöä
Seppälän argumentti on kirjanpidollinen. Uusiutuva sähkö pitäisi hänen mukaansa kohdentaa sinne, missä se korvaa fossiilista polttoainetta ja leikkaa päästöjä eniten. Datakeskus, joka rakennetaan tyhjälle pellolle, ei korvaa mitään. Se lisää kysyntää.
Seppälä arvostelee myös sitä, mistä Suomessa on totuttu puhumaan. Hänen mukaansa keskustelu on kiertänyt tuotannon ympärillä ja jättänyt säästämisen sivuun.
“Huomio on koko ajan ollut liikaa energiatuotannossa.”
Kolmas haastateltu vie kysymyksen vielä pidemmälle. Luonnonvarakeskuksen metsäekologian professori Anne Tolvanen huomauttaa, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen kaventaa luonnon monimuotoisuutta. "Herättäisin kysymyksen, onko mikään kehitys kestävää, jos se perustuu jatkuvaan tuotannon lisäämisen tai sähkönkulutuksen lisääntymisen varaan", hän sanoo Ylelle.
Näkyy sähkölaskussa kahta reittiä
Tavalliselle kuluttajalle kiista ei ole abstrakti. Pörssisähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan tunti kerrallaan. Jos kulutus kasvaa nopeammin kuin tuotanto, hinta nousee, eikä lasku erottele sitä, kuka sähkön käytti.
Toinen reitti on siirtomaksu. Kolmenkymmenen terawattitunnin lisäkulutus ei mahdu nykyverkkoon, vaan vaatii uusia johtoja ja muuntoasemia. Kantaverkon vahvistaminen rahoitetaan siirtomaksuilla, jotka jakautuvat kaikille verkon käyttäjille. Suuri teollinen kuluttaja maksaa toki oman liittymänsä, mutta järjestelmätason investoinnit näkyvät myös rivitalon laskun siirto-osuudessa.
Kunnille datakeskus on kiinteistöveroa ja rakennusaikaista työtä. Valmiin konesalin vakituinen henkilöstö on kymmeniä, harvoin satoja. Tämä epäsuhta on ollut esillä jokaisessa suomalaisessa hankkeessa Forssasta Lahteen.
Ylen jutussa äänessä ovat tutkijat, eivät hankkeita ajavat yhtiöt. Yksikään haastatelluista ei vaadi datakeskusten kieltämistä. He kysyvät, kuka päättää järjestyksen, jossa rajallinen puhdas sähkö jaetaan. Toistaiseksi järjestyksen ratkaisee se, kuka ehtii ensin allekirjoittaa sähkösopimuksen.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
