Janakkalan kunnanjohtaja Riikka Moilanen ei juuri epäröi, kun Yle kysyy, kannattaako kuntaan ottaa datakeskus.
“Mikä olisi se syy, että sanoisimme kiitos ei? Pidän tätä isona mahdollisuutena.”
Janakkalaan suunniteltu keskus toisi kunnalle kiinteistöveroa arviolta noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Sähkö, jonka laitos söisi, ei Moilasen mukaan kuulu kunnan pöytään. Kunnan tehtävä on hänen mukaansa arvioida lupakäytäntö ja ympäristövaikutukset, ei sitä riittääkö sähkö tai mitä se maksaa.
Ensimmäistä kertaa kuntakohtaiset luvut
Ylen selvityksessä suomalaisten datakeskushankkeiden mittakaava on ensimmäistä kertaa suhteutettu kunta kunnalta. Forssaan kaavailtu keskus kuluttaisi täysimittaisena jopa noin kahdeksan prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Lahteen rakentuvan, TikTokin taustayhtiön keskuksen arvioidaan Lahti Energian mukaan kaksinkertaistavan koko kaupungin sähkönkulutuksen.
Kaikki kolme lukua ovat arvioita hankkeiden täysimittaisesta laajennuksesta, eivät nykytilaa. Yksikään keskuksista ei pyöri täydellä teholla, ja hankeyhtiöiden omia tehotietoja ei ole julkistettu vertailukelpoisessa muodossa. Siksi kuntia ei voi asettaa keskenään samalle viivalle, vaikka jokainen luku kertoo samasta ilmiöstä.
Suomessa kulutetaan sähköä noin 80 terawattituntia vuodessa. Kahdeksan prosenttia siitä on karkeasti 6,4 terawattituntia, mikä vastaa suunnilleen runsaan 300 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Luku on AI Suomen laskelma Ylen esittämästä prosenttiarviosta, ja se kuvaa yhtä laitosta yhdellä paikkakunnalla.
8 %↑
Forssan hankkeen osuus Suomen sähkönkulutuksesta täysimittaisena (arvio)
lähes 40 %↑
Fingridin arvio sähkönkulutuksen kasvusta viidessä vuodessa, jos hankkeet toteutuvat
2-kertainen↑
Lahden sähkönkulutus, jos kaupungin datakeskus valmistuu suunnitellusti
Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että datakeskus- ja sähkökattilahankkeet kasvattaisivat Suomen sähkönkulutusta lähes 40 prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana, jos ne toteutuvat suunnitellusti. Fingridin Jussi Jyrinsalo muistuttaa Ylelle, että jos suuri osa hankkeista etenee, sähkön hinta voi nousta. Kaikki hankkeet eivät koskaan valmistu, mutta niiden yhteenlaskettu teho on jo nyt suurempi kuin mitä verkkoon mahtuu kerralla.
Tässä kohtaa asia lakkaa olemasta kuntapolitiikkaa. Sähkön markkinahinta on sama Forssassa ja Rovaniemellä, ja jos kysyntä kasvaa nopeammin kuin tuotanto, ero näkyy jokaisen kotitalouden ja pienyrityksen laskussa. Datakeskusbuumi on jo nostanut läppäreiden hintoja muistikomponenttien kysynnän kautta. Valtio puolestaan on nostamassa datakeskusten sähköveron 45-kertaiseksi, eli kiristämässä juuri sitä ruuvia, jota kunnat eivät itse pääse säätämään.
“Energiantuotannon näkökulmasta ei ole haastetta, mutta keskeinen kysymys on, miten joustavia datakeskuskuormat ovat mahdollisissa sähkön niukkuustilanteissa.”
Mitkä luvut ovat arvioita
Forssan kahdeksan prosenttia, Lahden kulutuksen kaksinkertaistuminen ja Janakkalan noin 500 000 euron kiinteistöverotuotto ovat kaikki arvioita siitä tilanteesta, jossa hanke on rakennettu täyteen mittaansa. Nykyhetken kulutuslukuja ne eivät kuvaa. Hankeyhtiöiden omia tehoarvioita ei ole julkaistu, eikä AI Suomi ole pyytänyt niiltä kommenttia tähän juttuun.
Honkapuron huomio osuu siihen, mistä kunnissa puhutaan vähiten. Kysymys ei ole siitä, riittääkö sähkö keskimäärin, vaan siitä, mitä tapahtuu pakkasviikolla, kun tuuli ei käy. Jos datakeskus pystyy laskemaan kuormaansa muutamaksi tunniksi, se on verkolle apu. Jos ei pysty, se kilpailee samasta sähköstä kotitalouksien kanssa.
Kunnat nojaavat samaan lupaukseen
Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi kuvaa hanketta Ylelle valtavaksi mahdollisuudeksi kaupungille, seutukunnalle, maakunnalle ja koko Suomelle. Hänen mukaansa Fingrid on luvannut, että sähkö riittää. Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen sanoo ymmärtävänsä kansalaisten huolen sähkön riittävyydestä ja hinnasta, mutta toteaa, ettei asia ole kaupungin käsissä.
Kolme kunnanjohtajaa, kolme eri kokoista hanketta, sama vastaus. Se on juridisesti täysin oikea. Kunta ei myönnä sähköliittymiä eikä vastaa kantaverkon riittävyydestä, ja Energiaviraston mukaan tuotannon ja kulutuksen tasapainoa ohjaavat markkinat.
Janakkalan puoli miljoonaa euroa on kunnan mittakaavassa oikeaa rahaa, muutaman opettajan tai lähihoitajan palkkojen verran vuodessa. Se on myös suunnilleen kaikki, mitä kunta hankkeesta suoraan saa. Sähkövero kilahtaa valtion kassaan, verkkoinvestoinnit maksaa Fingrid ja sitä kautta kaikki sähkönkäyttäjät, ja hinnan noususta kärsivät nekin kunnat, joihin ei rakenneta mitään. Jos lupaus sähkön riittävyydestä joskus pettää, kukaan kolmesta kunnanjohtajasta ei ole se, jolta laskua tullaan kysymään.
Sanasto
Terawattitunti (TWh)
Sähkömäärän yksikkö: miljardi kilowattituntia. Sähkölämmitteinen omakotitalo kuluttaa vuodessa noin 20 000 kilowattituntia, joten yksi terawattitunti riittäisi noin 50 000 talolle.
Kantaverkko
Sähkön valtatieverkko, joka siirtää suuret sähkömäärät voimalaitoksilta alueellisiin verkkoihin. Suomessa sitä hallinnoi Fingrid, ei kunnat tai paikalliset sähköyhtiöt.
Kuormanjousto
Sähkönkäyttäjän kyky laskea kulutustaan hetkeksi, kun sähköstä on pulaa. Jos datakeskus pystyy tähän, se helpottaa verkkoa pakkashuippujen aikana.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
