Nordea sanoi saman viime kuussa
Suomalaisille uutinen kuulostaa tutulta. Nordea ilmoitti maaliskuussa uudelleenjärjestelyistä, jotka koskettavat noin 1 500 työntekijää vuosina 2026–2027. Pankki kirjasi alkuvuodelle 190 miljoonan euron kertaluonteisen kuluerän ja tavoittelee vähintään 600 miljoonan euron vuotuisia kulusäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Strategiapäivityksessään pankki nimesi tekoälyn ja datan yhdeksi uudelleenjärjestelyn pääsyyksi rinnan järjestelmien yksinkertaistamisen kanssa.
Pankin viesti seuraa samaa kaavaa kuin Snapin: tekoäly tuottaa, koneet hoitavat rutiinit, ihmisiä tarvitaan vähemmän. Erona on, että Nordealla irtisanomiset etenevät asteittaisesti ja painottuvat tukifunktioihin eivätkä koodintekijöihin.
Suuryritysten tekoälykäyttö ohitti 68 prosenttia
Tilastokeskuksen tuoreimman selvityksen mukaan tekoälyteknologioita käytti keväällä 2025 jo 38 prosenttia suomalaisista yrityksistä, kun edellisenä vuonna luku oli 24. Vähintään sata henkeä työllistävillä yrityksillä osuus oli 68 prosenttia. Voimakkainta käyttö oli informaation ja viestinnän toimialalla, jossa 80 prosenttia yrityksistä hyödynsi tekoälyä.
Ohjelmakoodia, tekstiä tai puhetta tuottavia tekoälyteknologioita käytti 20 prosenttia kaikista yrityksistä. Toisin sanoen joka viidennessä suomalaisyhtiössä koodia kirjoittaa ainakin osittain malli, ei pelkästään ihminen. Snapin 65 prosentin lukemaa kohti on Suomessa vielä matkaa, mutta käyrä nousee jyrkkänä: 14 prosenttiyksikön vuosikasvu on suurin yksittäinen hyppy, jonka Tilastokeskus on tilastoinut tällä mittarilla.
Supercell valitsi toisen reitin
Kaikki suuret eivät käännä lukuja irtisanomislistaksi. Supercell käynnisti tänä keväänä oman AI-innovaatiolaboratorionsa Helsingissä, San Franciscossa ja Tokiossa. Yhtiön omien tietojen mukaan tekoälystrategian ensimmäinen pilari on antaa työntekijöille supervoimat – käytännössä koodin generointia, julkaisuputkien automatisointia ja taiteellisen kehitysiteraation nopeuttamista. Henkilöstösuunnitelmista ei ole tullut karsintailmoituksia. Pelialalla tuottavuus näkyy ensisijaisesti uutena sisältönä, ei pienempänä palkkalistana.
WithSecuren puolelta vastaavia AI-perusteltuja irtisanomisia ei ole julkistettu, vaikka pitkäaikainen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen siirtyi viime kesänä Sensofusioniin. Yhtiö itse ei ole signaloinut Snapin kaltaista tuottavuusloikkaa.
Mitä Suomessa pitäisi seurata
Snapin perustelu siirtää keskustelun uuteen vaiheeseen. Aikaisemmin tekoäly esitettiin täydentävänä työvälineenä, joka vapauttaa ihmisen luovempaan työhön. Nyt suuren teknologiayhtiön toimitusjohtaja sanoo suoraan, että 65 prosentin koodintuotanto-osuus tarkoittaa tuhatta vähemmän palkkalaista. Kun Nordea kytkee saman viestin omiin lukuihinsa ja Tilastokeskuksen tilasto näyttää suuryritysten ohittaneen 68 prosentin rajan, perusteluketju leviää pankki- ja vakuutusalalta julkishallintoon ja takaisin teknologiapuolelle.
Suomalaiselle palkansaajalle viesti on kaksitahoinen. Toisaalta tekoälyn käyttötaidot nousevat työpaikkailmoituksissa keskeisiksi vaatimuksiksi tukipalveluista ohjelmistokehitykseen, ja niiden puute alkaa karsia hakijoita rekrytoinnin alkumetreillä. Toisaalta yhä useampi rutiininomainen tehtävä, koodikatselmoinnista asiakaspalveluviesteihin ja perusraportointiin, on jo siirretty mallien hoidettavaksi. Seuraavat 12 kuukautta näyttävät, ottaako loppuosa Helsingin pörssiyhtiöistä Nordean reitin vai Supercellin.
