Suomalaisyhtiö kertoi sijoittajille luoneensa supertekoälyn

Marko Lehtimäki saa Tivin haastattelussa kysymyksen, joka on seurannut hänen yhtiöitään kuukausia: onko fokus leviämässä? Akkukeksinnöstään tunnettu Donut Lab esittää nykyään myös kovia tekoälylupauksia, ja saman taustaporukan toinen yhtiö Asilab on luvannut vielä enemmän.

Asilabin sijoittaja- ja markkinointimateriaali kertoi jo helmikuussa 2025, että yhtiö rakentaa maailman edistyneintä supertekoälyä ja on saavuttanut singulariteetin. Yle kävi materiaalin läpi helmikuussa 2026. Yhden väitteen kohdalla lukija joutuu lukemaan lauseen kahteen kertaan.

Omat ajatukset, tahto ja tunnemaailma

Ylen mukaan materiaalissa kuvattiin tekoälyä, jolla on omat ajatukset, tahto, muisti ja jopa tunnemaailma. Järjestelmän luvattiin kehittävän itse omaa aivorakennettaan ja viisastuvan päivä päivältä. Suojana on materiaalin mukaan yli kymmenen patenttia.

Yhtiön oma englanninkielinen sivusto on maltillisempi mutta samansuuntainen. Asinoidiksi nimetty järjestelmä on sen mukaan ”itseään parantava ja aloitteellinen mieli”, joka ”ei koskaan unohda” ja asettaa itse omat tavoitteensa. Nykyiset kielimallit sivusto ohittaa tilastollisena ennustamisena, joka vain esittää ymmärtävänsä.

Taustalla on AppGyverin perustajatiimi. SAP osti AppGyverin vuonna 2021, ja suomalaisessa startup-kentässä se on oikea meriitti, ei tyhjä lupaus. Toukokuussa 2025 julkaistussa tiedotteessa Lehtimäki muotoili asian näin: ”Nykyiset tekoälyt ovat kuin transistoreita, ja me rakennamme ensimmäistä oikeaa tietokonetta.”

Professorit: yhtä älykkäitä kuin leivänpaahtimet

Ylen haastattelemat tutkijat eivät innostuneet. Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson pitää lupauksen aikataulua epärealistisena ja sen sanavalintoja vieläkin epärealistisempina.

Aikataulusta Abrahamsson sanoi Ylelle suoraan: ”En usko, että me nähdään semmoista maailmaa 2000-luvulla.” Hän kysyi myös, miksi yhtiö ei ole tuotteistanut yhtäkään väittämistään läpimurroista erikseen. Yksikin niistä riittäisi kokonaisen yrityksen pohjaksi.

Aalto-yliopiston professori Arno Solin puhui Ylelle yleisemmin alan tilasta. ”Tekoälyalalla meno on välillä villiä. Se, että tekee tarpeeksi monimutkaista, ei tarkoita, että koneelle muodostuu sielu”, hän kuvaili. Solinin mukaan aidon uutuuden ja taitavan markkinoinnin erottaminen on tällä hetkellä vaikeaa myös alan sisällä.

Yle pyysi Asilabilta kommenttia juttuunsa helmikuussa. Vastausta ei tullut.

Lehtimäki vastaa Tivissä

Nyt vastaus on tullut, joskin toisesta kulmasta. Tivi julkaisi tänään jutun otsikolla ”Donut Labin hurjat lupaukset hämmentävät – Absurdi argumentti”, ja sama haastattelu ilmestyi Tekniikka&Talouden sivuilla muutamaa päivää aiemmin. Ingressin kysymys on kohtelias mutta terävä: onko yhtiön fokus leviämässä?

Lehtimäki, joka johtaa Donut Labia toimitusjohtajana, pitää yhtiöt erillään. ”Ei liity Asilabiin mitenkään, tämä on Donut Labin teknologiaa”, hän sanoo Tivin jutussa. Toinen siteerattu vastaus koskee Verge-moottoripyörien myyntimääriä: ”Kukaan ei myy maailmassa Verge TS -kokoluokan superbikeja kymmeniä tuhansia.” Tivin esittämien lukujen mukaan ennakkotilauksia on kerätty vuodesta 2018 ja tyyppihyväksyntä saatiin 2022, mutta valmiita pyöriä on syntynyt runsaat sata.

Akkulupaus on oma lukunsa. Donut Lab kertoi tuovansa solid state -akkunsa ensimmäisenä Verge-moottoripyöriin vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Neljännes on ohi. Tekniikka&Talous kertoi tällä viikolla, että yhtiön uusille akkutesteille tuli asiantuntijalta murskakritiikkiä: ”Mielestäni mittauksia ei ole tehty asiallisesti.”

Mitä hypellä myydään

Tavallisen lukijan kannalta kysymys ei ole siitä, toimiiko Asinoid. Kysymys on siitä, mitä suomalaisilla kasvurahoitusmarkkinoilla saa luvata. Sijoittajamateriaali ei ole mainos, vaan asiakirja, jonka perusteella ihmiset sitovat rahansa vuosiksi. Suomessa se raha tulee usein enkelisijoittajilta, rahastoilta ja julkisista instrumenteista, eli mutkan kautta myös eläkesäästäjien ja veronmaksajien kukkarosta.

Toinen vaikutus on hitaampi ja koskee sanoja. Kun singulariteetti päätyy myyntidiaan, käsite kuluu loppuun. Suomessa tehdään paljon tekoälytutkimusta, jonka tulokset ovat vaatimattomampia mutta tarkistettavissa, ja ne joutuvat kilpailemaan huomiosta lupausten kanssa, joita kukaan ei pysty mittaamaan. Rahoittaja, joka on kerran pettynyt maailman kaikkeen kultaan, suhtautuu seuraavaan hakemukseen varovaisemmin.

Abrahamsson esitti Ylelle yksinkertaisen tavan ratkaista kiista: riippumaton demonstraatio ja ulkopuolinen todennus. Vaatimus on halpa, ja sen voi esittää kuka tahansa sijoittaja ennen kuin allekirjoittaa mitään. AI Suomi ei löytänyt julkisista lähteistä merkkiä siitä, että Asilab olisi sellaisen järjestänyt.