Fingridin asiakaspäällikkö Jarno Sederlund näkee Suomen datakeskusbuumin ensimmäisenä sähköpostilaatikossaan. Hän kertoo Fingrid-lehdessä, että liityntäkyselyitä tulee koko maassa parhaimmillaan lähes sata viikossa. Kysyjiä riittää. Vaikeampaa on tietää, kuka heistä oikeasti rakentaa.
Tekniikka&Talous kertoo nyt, että Suomeen suunnitellaan lähes 70 datakeskusta ja alan rakentaminen on elpymässä. Luku on yli nelinkertainen niihin 15 nimettyyn hankkeeseen verrattuna, jotka AI Suomi kävi aiemmin läpi. Silloin Suomessa toimi noin 300 megawattia datakeskuskapasiteettia, mutta liittymäsopimuksia oli tehty lähes viiden gigawatin edestä. Investointipäätöksiä Fingridin mukaan oli noin 2 100 megawatista.
Hankkeiden sijainnit, omistajat ja hukkalämpökysymykset löytyvät datakeskusoppaastamme. Tämä juttu keskittyy yhteen asiaan: mitä 70 hanketta tarkoittaa sähköverkolle.
Kymmenesosa toteutuu, mutta mikä?
Fingridin arvio liittymäjonosta on karu. "Ennusteemme näyttävät, että alle kymmenen prosenttia hankkeista toteutuu, ja näiden tunnistaminen on haaste", Sederlund sanoo Fingrid-lehdelle.
Arvio koskee kaikkia liittymää kysyviä hankkeita, ei pelkästään datakeskuksia. Jos sama suhde pätisi konesaleihin, lähes 70 suunnitelmasta rakentuisi alle kymmenen. Luku 70 kertoo siis yhtä paljon paikkojen varaamisesta jonoon kuin tulevista konesaleista.
Verkkoyhtiölle tämä on hankala yhtälö. Jokainen kysely pitää käsitellä, vaikka suurin osa jää paperille, ja verkkoa on rakennettava niiden harvojen varaan, jotka toteutuvat. "Kaikki apu on tarpeen, koska kantaverkon kehittäminen kohdistuu viiden tai jopa seitsemän vuoden päähän", Sederlund sanoo.
“Etusijamenettelylle on selvä ja kiireellinen tarve. Verkkokapasiteetin niukkuus vaikuttaa jo nyt teollisuuden, datakeskusten ja muiden suurten investointien suunnitteluun ja aikajänteisiin.”
Jonoon halutaan järjestys
Tähän asti verkkoon on päästy pitkälti saapumisjärjestyksessä. Sähkömarkkinalakiin valmistellaan etusijamenettelyä, jolla niukkaa liittymäkapasiteettia voitaisiin jakaa muilla perusteilla. Fingrid kannattaa muutosta mutta vaatii tarkennuksia.
Kantaverkkoyhtiön mukaan menettelyllä pitäisi jakaa vain sellaista kapasiteettia, jonka rakentamisesta on jo tehty investointipäätös. Liittymien pilkkominen tai olemassa olevan liittymän käyttötarkoituksen vaihtaminen ei saisi kiertää järjestelmää. Juuri näin moni datakeskushanke voisi yrittää oikaista jonossa.
Jyrinsalo muistuttaa, ettei jonon järjestäminen tuo verkkoon yhtään megawattia lisää. "Etusijamenettely ei ole verkkoinvestointien korvike", hän sanoo. Fingridillä on käynnissä historiansa suurin, 5,2 miljardin euron investointiohjelma. Esimerkiksi Pohjanmaalle rakennettava Lakeuslinja mahdollistaa yhtiön mukaan noin 1 000 megawattia uutta kulutusta, mikä on yli kolme kertaa nykyisen datakeskuskapasiteetin verran.
Konesali kahdessa viikossa, liittymä vuosissa
Epäsuhta kasvaa myös rakentamisen puolelta. Nvidia esitteli GTC Berliinissä DSX POD -viitemallin, jossa Dell, HPE, Lenovo ja Schneider Electric kokoavat palvelimet, verkon, sähkönsyötön ja nestejäähdytyksen kontteihin valmiiksi tehtaalla. The Decoderin mukaan työmaalla kontit enää kytketään valmisteltuun paikkaan, ja käyttöönotto lyhenee kuudesta kuukaudesta jopa 14 päivään. Ensimmäiset yksiköt toimitetaan alkuvuonna 2027.
Jos konesalin saa pystyyn kahdessa viikossa ja kantaverkko suunnitellaan viiden tai seitsemän vuoden päähän, aikataulun ratkaisee lähes yksinomaan sähköliittymä. Siksi tontti, jolla on jo liittymäsopimus, on arvokkaampi kuin tontti, jolla on valmis rakennuslupa.
Kuka maksaa verkon?
Sähkönkulutus on kasvanut noin kolme vuotta, ja Fingridin yksikön päällikkö Mikko Heikkilä odottaa kasvun voimistuvan, kun tekoälybuumin vauhdittamat datakeskukset valmistuvat. "Puhdas sähkö on Suomen öljy", Heikkilä kirjoittaa Fingrid-lehdessä.
Kotitaloudelle asia näkyy kahta kautta. Kantaverkon miljardi-investoinnit katetaan kantaverkkomaksuilla, jotka kulkevat jakeluyhtiöiden siirtomaksujen kautta myös tavallisen kuluttajan laskulle. Toinen kanava on pörssisähkö: jos kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin, halpojen tuntien määrä vähenee. Jyrinsalo sanoo suoraan, että Suomi tarvitsee etenkin lisää joustavaa sähköntuotantoa.
Fingrid on ehdottanut kantaverkkomaksuihin myös kulutuksen ottotehomaksua, joka kannustaisi tasaamaan kulutushuippuja. Ympäri vuorokauden tasaisella teholla pyörivälle datakeskukselle malli voi olla edullinen, huippuja tekevälle teollisuudelle kalliimpi.
Seuraava ratkaiseva luku ei siis ole 70, vaan se, kuinka moni hanke saa paikan etusijamenettelyssä ja millä perusteilla. Heikkilän mukaan liittymäkapasiteetin jakamisen kriteerit pitää päättää poliittisesti, ja huhtikuun eduskuntavaalien alla energiapolitiikasta on tullut sähköpolitiikkaa. Fingrid käy päivitettyjä liittymisehtoja läpi webinaarissa 23. lokakuuta.
