Datakeskukset Suomessa: 15 hanketta ja kuka saa hukkalämmön

Uusin hanke: Forssassa siirretään miljoona kuutiota maata

Kreaten Juha Schönberg tietää, mihin hänen yksikkönsä on lupautunut. ”Datakeskusurakoissa aikataulut ovat tyypillisesti erittäin tiukkoja”, sanoo Kreaten tienrakentamisen yksikönjohtaja yhtiön tiedotteessa. Forssassa hänen väkensä siirtää lähes miljoona kuutiometriä maata.

Kreate tekee yhdysvaltalaisen datakeskusyhtiö QTS:n Forssan kampuksen maanrakennusurakan. Kampuksen pinta-ala on 150 hehtaaria, ja se rakennetaan vaiheittain usean vuoden aikana. QTS:n mukaan Forssa on sen ensimmäinen datakeskushanke Suomessa.

Maanrakennus alkaa lokakuussa, ja kiivain vaihe kestää noin seitsemän kuukautta. Urakan arvoa ei ole kerrottu. Kreate on kirjannut sen kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaansa.

Forssassa kaivinkoneet lähtevät liikkeelle, vaikka kumpikaan yhtiö ei ole julkistanut kampuksen megawattimäärää tai investoinnin kokoa. Kaupungille maanrakennus tarkoittaa ensin raskasta työmaaliikennettä. Kiinteistövero ja pysyvät työpaikat tulevat vasta, kun ensimmäinen rakennus valmistuu ja saa sähköliittymän.

QTS:n Euroopan-kehityksestä vastaava Simon Caron sanoo Kreaten tiedotteessa: ”Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme Kreaten mukaan Forssan hankkeeseemme.” Kreatelle datakeskukset ovat tuttua työtä, sillä yhtiö on tehnyt kymmenen vuoden aikana noin 70 infraurakkaa datakeskushankkeisiin.

Datakeskushankkeet kunnittain

Opas seuraa 15:tä datakeskushanketta 14 paikkakunnalla. Mukana on toimivia konesaleja ja hankkeita, joista on toistaiseksi olemassa vain maakauppa tai ilmoitus. Tiedot on koottu yhtiöiden tiedotteista ja viranomaislähteistä.

Kaakkois-Suomi. Haminassa Googlella on toimiva datakeskus, ja yhtiö osti kaupungista lisää maata 10,7 miljoonalla eurolla. Kouvolan Myllykoskella sijaitseva atNorthin kampus kuului noin neljän miljardin dollarin kauppaan, jossa ostajina olivat Equinix ja kanadalainen eläkerahasto. Lappeenrantaan Nebius ja Polarnode rakentavat 310 megawatin tekoälytehdasta. Mikkeliin Cerebras ja Compute Nordic suunnittelevat 165 megawatin laitosta.

Pohjois- ja Itä-Suomi. Googlen 13 miljardin euron sitoumukseen kuuluvat uudet kohteet Kajaanissa, Muhoksella ja Vaalassa. Muhoksella työt ovat keskeytyksissä. Kajaaniin on tulossa myös julkinen LUMI-AI, jonka on määrä avautua käyttäjille vuoden 2027 lopulla.

Länsi- ja Keski-Suomi. Pure DC on ostanut maata Seinäjoelta, ja Sesterce suunnittelee hanketta Jämsään. Saarijärvellä Eddu Energyn 2 megawatin datakeskus syöttäisi 1,6 megawattia lämpöä paikalliseen verkkoon.

Etelä-Suomi. Forssassa QTS:n kampuksen maanrakennus alkaa lokakuussa 2026. Nebiuksen Mäntsälän konesali on jo toiminnassa ja lämmittää kaukolämpöverkkoa. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella Microsoftin datakeskusten hukkalämpö on osa Fortumin lämmityssuunnitelmaa. Helsingissä kaupunki on selvittänyt konesalia Heikinlaakson metsään, ja kyselyyn vastasi yli 800 asukasta, joista suurin osa vastusti hanketta.

Vuoden datakeskuskaupat: mitä juristien listalla on

Suuret asianajotoimistot kokosivat listan vuoden kiinnostavimmista yritysjärjestelyistä, ja Talouselämä julkaisi sen. Kärjessä ovat Google, Iceye ja Caruna, ja datakeskukset näkyvät listalla vahvasti. Tähän oppaaseen on otettu vain ne datakeskuskaupat, jotka voi tarkistaa yhtiöiden tiedotteista tai viranomaisilta.

Suurin on Googlen vähintään 13 miljardin euron sitoumus vuosille 2027–2028. Se kattaa Haminan sekä uudet kohteet Kajaanissa, Muhoksella ja Vaalassa. Kokonaisuuteen kuuluvat 22 vuoden sähkönostosopimus Fortumin kanssa Loviisan ydinvoimasta ja 10,7 miljoonan euron maakauppa Haminassa.

Muut kaupat ovat pienempiä mutta konkreettisia. Kouvolan Myllykosken kampus siirtyi Equinixille ja kanadalaiselle eläkerahastolle, Pure DC osti maata Seinäjoelta ja Nebius rakentaa Polarnoden kanssa 310 megawatin tekoälykampusta Lappeenrantaan. Cerebras ja Compute Nordic tuovat 165 megawatin laitoksen Mikkeliin, ja Sesterce on käynnistänyt Jämsän hankkeen.

Mikä toteutui ja mikä on yhä paperilla

Kaupat eivät ole keskenään samanarvoisia. Maa- ja yrityskaupoissa omistus on jo vaihtanut omistajaa, mutta Googlen 13 miljardia on sitoumus vuosille 2027–2028. Uusien kohteiden kapasiteettia yhtiö ei ole kertonut.

Muhoksella metsää kaadettiin yli 300 hehtaarilta ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmis. Lupa- ja valvontavirasto LVV keskeytti työt 6. lokakuuta, ja Oulun poliisi aloitti esitutkinnan. Googlen Suomen-maajohtaja Antti Järvinen vastasi STT:lle sähköpostitse: ”Noudatamme LVV:n kehotuksia ja muita menettelyjä täysimääräisesti.” Lue tarkemmin Muhoksen keskeytyksestä.

Sähkö on tiukin pullonkaula. Fingridin mukaan investointipäätöksiä on noin 2 100 megawatin edestä, mutta liittymäsopimuksia lähes viidelle gigawatille, ja niistä ehkä kymmenesosa etenee. Ulkomailla sama raja on jo kaatanut hankkeita: Britanniassa Microsoft vetäytyi Nscalen Essexin konesalista, koska sähköä ei välttämättä saada ennen 2030-lukua.

Toinen pullonkaula on valokuitu. Valtion laajakaistatuki kohdistuu lähinnä haja-asutusalueiden kotitalouksiin, eikä se rakenna datakeskusten tarvitsemia runkoyhteyksiä. Datakeskusbuumi törmää Suomessa kuitupulaan.

Kunnalle ero on rahassa. Valmis rakennus tuo kiinteistöveroa ja työpaikkoja, hankeilmoitus ei tuo kumpaakaan. Kaavoitusvaiheessa kannattaa lukea sopimukset tarkkaan ja katsoa, kuka on sitoutunut mihinkin.

Tekoälytehtaat: kaksi eri asiaa samalla nimellä

Suomessa tekoälytehdas tarkoittaa kahta eri asiaa. Yhtiöt käyttävät sanaa kampuksista, jotka rakennetaan pelkästään tekoälyn koulutukseen ja ajamiseen. Nebiuksen Lappeenrannan hanke on tällainen: noin 40 hehtaarin teollisuustontti, ensimmäinen kapasiteetti luvattu vuodelle 2027 ja jäähdytyksenä suljetun kierron nestejäähdytys.

Nebiuksen perustaja ja toimitusjohtaja Arkady Volozh sanoi maaliskuun tiedotteessa: ”Olemme rakentaneet Suomessa jo monta vuotta ja olemme iloisia voidessamme laajentaa läsnäoloamme täällä.”

Toinen merkitys on julkinen. LUMI AI Factory on EuroHPC:n ja kuuden maan rahoittama palvelukeskus, jonka Suomen toimisto on Otaniemessä. Se tarjoaa laskentatehoa, datalaboratorion ja asiantuntija-apua. Kajaaniin LUMI-supertietokoneen viereen tuleva LUMI-AI on tarkoitus avata käyttäjille vuoden 2027 lopulla.

Pienelle suomalaiselle ohjelmistoyritykselle ero on käytännöllinen. Gigawattiluokan kampukset myyvät kapasiteettia suurille kansainvälisille asiakkaille. Julkisesta tekoälytehtaasta saa laskenta-aikaa ilman omaa konesalia tai sopimusta hyperskaalaajan kanssa.

Hukkalämpö: kuka sen saa ja millä hinnalla

EU:n energiatehokkuusdirektiivin 2023/1791 artikla 26 velvoittaa yli megawatin datakeskukset hyödyntämään hukkalämpönsä tai osoittamaan, ettei se ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää. Suomessa valvojana toimii Energiavirasto. Kansallisen datakeskusrekisterin lausuntokierros päättyi 2. lokakuuta, mutta voimaantulopäivä on vielä vahvistamatta.

Toimivia malleja on jo. Nebiuksen Mäntsälän konesalin lämpö kulkee 11 lämpöpumpun kautta, yhteisteholtaan noin 7 megawattia, Nivoksen kaukolämpöverkkoon, noin 30 gigawattituntia vuodessa. Google arvioi, että Haminan lämmön talteenotto kattaisi 80 prosenttia kaupungin vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta. Fortumin arvion mukaan Microsoftin hukkalämpö voisi aikanaan kattaa jopa 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä.

Nivoksen lämpöinsinööri Jere Turunen kuvaa Mäntsälän järjestelyä näin: ”Kyse ei ole ollut yksittäisestä investoinnista, vaan pitkäjänteisestä yhteistyöstä.”

Kotitalouden lämpölasku ei kuitenkaan laske itsestään. Kaukolämmön hinnan päättää energiayhtiö, eikä Haminassa ole luvattu asukkaille halvempaa lämpöä. Pienet hankkeet ovat helpompia: Eddu Energyn 2 megawatin datakeskus Saarijärvellä syöttäisi 1,6 megawattia paikalliseen verkkoon. Satojen megawattien kampus tuottaa enemmän lämpöä kuin pieni kaupunki pystyy käyttämään.

Forssan kampuksen lämpösuunnitelmista QTS ja Kreate eivät ole kertoneet mitään. Kun kampuksen koko selviää, sama kysymys tulee sielläkin vastaan: riittääkö kaupungin kaukolämpöverkossa käyttöä sille, mitä konesalit tuottavat.