Robotiikka

Robotti juoksi puolimaratonin ihmisennätystä nopeammin

Honorin 169-senttinen Lightning kellotti 50:26 Pekingissä

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Robotti juoksi puolimaratonin ihmisennätystä nopeammin
Kuva: Photoguy1212 / CC0

Pekingissä sunnuntaina järjestetty humanoidien puolimaraton päättyi tulokseen, joka vuosi sitten olisi kuulostanut pilkalta. Honorin 169-senttinen Lightning-robotti ylitti maaliviivan ajassa 50 minuuttia 26 sekuntia, nopeammin kuin yksikään ihminen on koskaan juossut saman matkan virallisessa kisassa.

Ugandalainen Jacob Kiplimo kellotti maaliskuussa Lissabonissa puolimaratonin maailmanennätykseksi 57 minuuttia 20 sekuntia. Kiinalaisrobotti alitti sen lähes seitsemällä minuutilla. Vertailu toki ontuu, sillä robotti ei ole urheilija eikä Pekingin rata ollut World Athleticsin sertifioima. Absoluuttinen ero on silti huomionarvoinen.

Vielä isompi hyppy paljastuu, kun katsoo vuoden taaksepäin. Pekingin ensimmäisen humanoidimaratonin voittoaika vuonna 2025 oli 2 tuntia 40 minuuttia. Tänä vuonna kärkirobotti juoksi saman matkan noin kolmasosassa entisestä ajasta. Vuoden kehitysharppaus kertoo enemmän kuin pelkkä kellonaika.

Puhelinvalmistaja rakensi urheilijan

Honor, tunnetumpi älypuhelinbrändinä, rakensi robottinsa 90–95 senttimetrin mittaisille jaloille, jotta askelpituus vastaisi huippujuoksijan raajoja. Yhtiö on soveltanut Lightningiin samaa nestejäähdytystä, jota se käyttää puhelimissaan. Nivelmoottorit ovat Honorin omaa suunnittelua, ja yhtiön mukaan niiden vääntö yltää suorituskykyisen autonmoottorin tasolle.

Puolimaraton on humanoidille raaka testi. Robotin pitää säilyttää tasapaino 21 kilometriä yhtäjaksoisesti, kestää tien epätasaisuudet, havaita esteet reaaliajassa ja riittää akulla perille. Lightningin kohdalla nämä toimivat, mutta kaikilla kisaajilla ei käynyt yhtä siististi. Lähtöviivalla yksi humanoidi kaatui ja toinen törmäsi aitaan.

Mitä puolimaraton humanoidilta vaatii

Tasapaino: kaksi jalkaa pitää ojentaa vuoron perään tuhansia kertoja ilman kaatumista. Näkö: esteet, kuopat ja muut juoksijat pitää tunnistaa reaaliajassa. Akkukesto: 21 kilometriä vaatii jatkuvaa tehonsyöttöä moottoreille, anturoille ja laskennalle. Mekaniikka: nivelten ja jäähdytyksen pitää kestää toistuva isku sekä lämpökuorma.

Kaksitoistatuhatta ihmistä ja kourallinen robotteja

Kisassa juoksi rinnan yli 12 000 ihmistä ja humanoidien erillinen sarja, jossa noin 40 prosenttia roboteista toimi itsenäisesti ja loput 60 prosenttia kaukosäädössä. Toinen Honorin malli ylitti maaliviivan jopa ajassa 48:19, mutta se ajoi etäohjauksella ja jäi pisteytyksessä Lightningin taakse. Voittajaksi valikoitui autonomisesti juossut robotti.

X:ssä keskustelu kävi kuumana illan aikana. @UnitreeRobotics ja @ugo_robot, kaksi muuta kiinalaista robotiikkayritystä jotka osallistuivat kisaan, saivat osakseen sekä kehuja että kritiikkiä. Kriitikoiden mielestä kisa oli lähinnä näytös, jossa insinööriyritykset mittelivät keskenään. Toisten mielestä kysymys on konkreettisimmasta julkisesta testistä, mitä bipedaalinen liikkuvuus on saanut.

“Minun autoni juoksee gepardin kiinni, entä sitten?”

— Kriittinen kommentaattori X:ssä

Mitä Lightning tarkoittaa Suomen lähituloille

Kun robotti kestää 21 kilometriä yhtäjaksoista juoksua vaihtelevilla alustoilla, samaa tekniikkaa voidaan pian soveltaa tehdashalleissa, varastoissa ja rakennustyömailla. Bipedaalisen tasapainonhallinnan tutkimus on ollut pitkään Aalto-yliopiston ja VTT:n kiinnostuksen kohteena, mutta kaupallinen humanoidikenttä on lähes kokonaan kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten hallussa.

Suomalainen robotiikka nojaa toistaiseksi teollisuusrobotteihin, eli staattisiin käsivarsiin, joita myyvät muun muassa ABB:n Suomen yksikkö ja Konecranes omiin sovelluksiinsa. Humanoidit edustavat toista paradigmaa: kone liikkuu ihmisen rakentamassa tilassa ihmisen tapaan. Jos Lightning jaksaa juosta puolimaratonin yhdellä akulla, varaston yövuoron automaatio ei enää ole teknisesti mahdoton ajatus, ja sama keskustelu rantautuu suomalaisiin logistiikkayrityksiin samalla aikataululla kuin muualle Eurooppaan.

Sanasto

Humanoidi
Ihmisen muotoinen robotti, jolla on tyypillisesti kaksi jalkaa, kaksi kättä ja pää. Liikkuu ja toimii ihmisten rakentamissa tiloissa ihmisen tapaan.
Bipedaalinen
Kaksijalkainen – liikkumistapa, jossa tasapainoa pidetään yllä kahdella jalalla. Ihmisille helppoa, roboteille teknisesti erittäin haastavaa.

Mainosnäytös vai oikea edistysaskel

Honor on toistaiseksi ilmoittanut Lightningin demonstraationa, ei myyntituotteena. Yritys ei ole kertonut robotin hintaa eikä tuotantoaikataulua. Unitree ja Ugo ovat jo vuosia myyneet omia kaksijalkaisia robottejaan teollisuus- ja tutkimuskäyttöön. Kisa toimii siksi yhtä paljon lavasteena kuin mittarina. Tehtaanpäivän kysymys ei ole enää, juokseeko humanoidi puolimaratonin, vaan kuka saa sen tehtyä halvimmalla ja luotettavimmin työvuoron aikana.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3WhatsAppiin ilmestyi nappi, jota ei saa pois
  4. 4Mäntsälän datakeskus lämmittää jo kotejakin – nyt se kasvaa 145 megawattiin
  5. 5Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.