Anthropic vie Mythoksen vesi- ja sähköverkkoihin

Anthropic julkisti 2. kesäkuuta, että sen Project Glasswing -ohjelma laajenee 150 uudella partneriorganisaatiolla. Mukaan tulee toimijoita yli 15 maasta, ja painopiste siirtyy nyt vahvasti kriittiseen infrastruktuuriin: sähköön, vesilaitoksiin, terveydenhuoltoon, tietoliikenteeseen ja laitevalmistajiin. Yhteensä ohjelmassa on nyt noin 200 organisaatiota.

Mitä Glasswing on

Glasswing on rajatun pääsyn ohjelma, jossa Anthropic antaa kumppaneilleen käyttöoikeuden Claude Mythos Preview -malliin. Malli on yhtiön kykenevin haavoittuvuusskanneri, ja sen pääsyä rajataan, koska sama tekniikka voi vääriin käsiin joutuessaan rakentaa myös hyökkäyksiä.

Ensimmäisten kahden kuukauden aikana ohjelman partnerit ovat löytäneet Mythosin avulla yli 10 000 vakavaksi tai kriittiseksi luokiteltua tietoturvavirhettä. Anthropic ajoi mallia myös yli tuhanteen avoimen lähdekoodin projektiin ja sai 23 019 osumaa, joista 6 202 arvioitiin korkean tai kriittisen tason haavoittuvuuksiksi.

Riippumattomassa arvioinnissa 1 752 löydöstä käytiin läpi käsin. Yli 90 prosenttia osoittautui aidoiksi haavoittuvuuksiksi. Luku on poikkeuksellinen, sillä automaattisten skannerien väärien positiivisten osuus liikkuu tyypillisesti puolesta neljään viidesosaan.

Mythos eroaa perinteisistä staattisista skannereista siinä, että se ymmärtää koodin loogisen kontekstin. Klassinen skanneri huomaa puuttuvan syötteen tarkistuksen, mutta ei tunnista logiikkavirhettä, jossa esimerkiksi autentikointi voidaan ohittaa rotaatioon jääneellä istuntotunnisteella. Anthropicin raportin mukaan Mythos paikallisti ohjelman ensimmäisessä vaiheessa juuri tämäntyyppisiä syvempiä virheitä.

Onko Suomi mukana

Anthropic ei nimennyt 2. kesäkuuta julkaistussa tiedotteessaan yhtäkään uutta kumppania. Ohjelman julkisesti tunnettuihin osallistujiin kuuluvat Amazon, Apple, Microsoft, Google, Linux Foundation, JP Morgan Chase ja Nvidia. Suomalaisia organisaatioita ei ole nostettu esiin.

Lähetin tiistaiaamuna kyselyn Fingridille, HSY:lle ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle. Vastausta ei kuulunut julkaisuun mennessä, ja päivitän juttua, kun kuva tarkentuu.

Traficom kertoi kevään vuosiraportissaan, että Suomen kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuutta arvioidaan KEMAR-harjoituksilla ja Kybermittari-työkalulla. Suomalaista bilateraalista sopimusta minkään tekoälymallin tarjoajan kanssa ei ole julkistettu.

Suomessa NIS2-direktiivi velvoittaa kriittisen infrastruktuurin toimijoita laajempaan haavoittuvuushallintaan. Energia, vesi, terveydenhuolto ja tietoliikenne kuuluvat kaikki direktiivin piiriin. Velvoite tarjoaa luontevan syyn sille, miksi suomalainen toimija saattaisi hakea Glasswingiin: lakisääteinen pakko löytää haavoittuvuudet ennen kuin ne löytyvät vahingossa.

Erityisesti Fingridin asema on kiinnostava. Suomen kantaverkkoyhtiö operoi yhtä Euroopan kytkeytyneimmistä pohjois-eteläverkoista. Jos Mythos löytäisi kantaverkon SCADA-puolelta saman tason haavoittuvuuksia kuin Yhdysvaltojen sähköyhtiöistä, seuraukset ulottuisivat naapurimaihin asti.

ENISA tuli mukaan päivää aiemmin

Vain päivää ennen tämänkertaista laajennusta Anthropic kertoi avaavansa Mythosin EU:n kyberturvallisuusvirastolle ENISA:lle. ENISA on ensimmäinen EU-instituutio Glasswingissä, ja järjestely syntyi viikkojen neuvottelujen jälkeen. Mukaan rakennettiin erillinen turvakehys, joka määrittelee, miten EU-virkamiehet käyttävät mallia.

ENISA-yhteistyö ei tarkoita suoraa pääsyä jäsenvaltioiden energia- ja vesi-infrastruktuuriin. ENISA antaa ohjeita ja koordinoi, mutta operatiivinen kyberpuolustus jää kansallisille viranomaisille. Suomessa tämä tarkoittaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskusta ja toimialakohtaisia valvojia. Kansallinen pääsy malliin vaatisi oman, erillisen sopimuksen.

Mitä tämä tarkoittaa kotimaassa

Jos Mythosin kaltainen malli pääsisi auditoimaan suomalaisen sähköverkon ohjausjärjestelmien koodin, todennäköinen lopputulos olisi sama kuin muualla: kymmeniä, kenties satoja haavoittuvuuksia, jotka eivät ole vuosiin paljastuneet ihmistarkastajille. Sama pätee vesilaitosten SCADA-järjestelmiin ja sairaaloiden potilastietoarkkitehtuuriin.

Asetelmassa on kaksi viivettä. Hyökkääjillä on jo pääsy edistyksellisiin tekoälymalleihin rikollisten työkalupakettien kautta. Mitä nopeammin puolustaja saa vastineensa käyttöön, sitä lyhyempi on aikaikkuna, jossa Helen, HUS tai HSY olisi alttiina hyökkäykselle, jonka Mythos havaitsisi sekunneissa.

Suomalaisen kuluttajan kannalta kyse on yhden iltapäivän eroista. Jos huoltovarmuuden kriittisin järjestelmä kaatuu, sähkö menee, vesi seisahtuu ja sairaaloissa siirrytään käsivaraisille kirjauksille. Suomi on harjoitellut tällaisia skenaarioita, mutta harjoittelu ei korvaa puolustusvalmiuden todellista tasoa.

Pienen maan etu on, että päätökset voidaan tehdä nopeasti. Kun Anthropic tai sen kilpailija seuraavan kerran avaa ovet uusille kumppaneille, valmis aktiivinen yhteyshenkilö, juridiikka tarkistettuna ja salassapitosopimus pohjapaperina, ratkaisee enemmän kuin organisaation koko.

Kun Anthropic seuraavan kerran laajentaa Glasswingiä, ja yhtiö on jo ilmoittanut uusia kierroksia, kysymys ei kuulu, pääseekö Suomi mukaan. Kysymys kuuluu, ovatko suomalaiset toimijat hakeneet ajoissa.