Maaliskuun 18. päivänä 2026 erään OpenAI:n työntekijän MacBookilla ajettiin piirisimulaatio LTspicellä, joka on elektroniikkasuunnittelun vakiotyökalu. Simulaation pohjana oli Applen mukaan yhtiön luottamuksellinen tehomuuntimen piirikaavio. Koneen käyttäjä, Applella kahdeksan vuotta vanhempana järjestelmäsähköinsinöörinä työskennellyt Chang Liu, oli Applen mukaan ladannut kaavion yhtiön pilvitallennuksesta 7. maaliskuuta. OpenAI:lle hän oli siirtynyt jo tammikuussa.
Applen mukaan Liu ei ajanut simulaatioita yksin. Yhtiön oikeudelle jättämässä asiakirjassa siteerataan Liun omaa viestiä, jossa kuvataan tekoälyagentin osuutta työhön.
“Agentti oppi ajamaan LTspiceä ja katsomaan tulosta, säätämään kompensaatioparametria.”
Ohje todisteiden tuhoamiseen
Apple pääsi tutkimaan konetta vasta 21. elokuuta, viikkojen viiveen jälkeen. Yhtiön asianajajien mukaan koneelta löytyi muutakin. Applen mukaan Liulla säilyi luvaton pääsy Applen käyttämiin kolmannen osapuolen pilvipalveluihin ja tästä tiedettiin OpenAI:lla. Yhtiö väittää myös, että Liu lähetti OpenAI-kollegalleen ohjeet todisteiden tuhoamisesta ja kollega vahvisti toimivansa niiden mukaan.
Jokainen näistä on kantajan väite kesken olevassa oikeudenkäynnissä. Liuta ei ole tuomittu mistään, eikä tuomioistuin ole ottanut kantaa siihen, pitävätkö väitteet paikkansa.
Uudenlainen väite: mallista ei saa tietoa pois
Jutun kiinnostavin osa ei ole insinöörin siirtyminen talosta toiseen, vaan Applen oikeudellinen argumentti. Kun liikesalaisuus syötetään järjestelmälle, joka oppii siitä, syntyy Applen sanoin "peruuttamattomia ja jatkuvasti leviäviä liikesalaisuuden käyttötapoja". Alkukielellä muotoilu kuuluu: "irreversible and continually propagating uses of the trade secret".
Liikesalaisuusriidan tavanomainen lopputulos on, että vastaaja palauttaa tai tuhoaa tiedostot ja sitoutuu olemaan käyttämättä niitä. Se toimii, kun salaisuus on tiedosto. Jos salaisuus on sulautunut mallin painoihin tai agentin oppimaan työtapaan, tuhoamismääräyksen noudattamista ei voi todentaa. Kukaan ei voi avata mallia ja osoittaa, että juuri tämä piirikaavio on poistettu sieltä.
Käytännön seuraus koskisi ennen muuta väliaikaisia kieltoja. Turvaamistoimi edellyttää korvaamattoman haitan osoittamista, ja juuri sitä Apple rakentaa: jos vahinko on määritelmällisesti peruuttamaton, kynnys kieltää toiminta heti madaltuu. Apple haki väliaikaista kieltoa jo elokuun 4. päivänä. Jos tuomioistuin hyväksyy päättelyn, sama argumentti istuu mihin tahansa riitaan, jossa aineistoa on syötetty tekoälytyökaluun, ja se siirtää neuvotteluvoimaa entiseltä työnantajalta ja uudelta työnantajalta katsottuna aivan eri asentoon.
OpenAI: Applen oma sotku
OpenAI kiistää väitteet. Yhtiön mukaan Liun avaamat asiakirjat eivät liittyneet hänen työhönsä OpenAI:lla, vaan hän avasi ne "Applen työntekijöiden puolesta, Applen työtehtäviä varten". Vastineessa syytetään Applea löysistä käytännöistä: henkilökohtaisten iCloud-tilien käytöstä työdokumenteille, puutteellisesta lähtöprosessista ja siitä, että entisiin työntekijöihin oltiin yhteydessä silloin kun aineistoa tarvittiin.
“Meillä ei ole heidän liikesalaisuuksiaan, emmekä halua niitä.”
OpenAI:n mukaan Apple "yrittää nyt kiusata lähteneitä työntekijöitä" ja käyttää oikeudenkäyntiä hidastaakseen kilpailijansa etenemistä kuluttajalaitteisiin. Riita on koko ajan ollut myös kokoluokkakysymys: Applen kanteessa väitetään, että OpenAI on kannustanut noin 400:aa Applelta lähtenyttä työntekijää jakamaan luottamuksellista tietoa julkaisemattomista tuotteista. Kumpikaan yhtiö ei ole kommentoinut asiaa AI Suomelle, ja kaikki tämän jutun lainaukset ovat oikeudelle jätetyistä asiakirjoista ja yhtiöiden julkisista vastineista.
Käsittely 1. lokakuuta
Asiaa käsitellään Kalifornian pohjoisen piirin liittovaltion tuomioistuimessa asianumerolla 5:26-cv-07078, tuomarina Edward J. Davila. Vastaajina ovat Liun lisäksi Tang Yew Tan, OpenAI:n yhtiöt ja io Products. Seuraava istunto on 1. lokakuuta, ja siinä käsitellään Applen vaatimusta nopeutetusta todistelusta. Pääasiaa ei ratkaista silloin.
Mitä työntekijä saa syöttää tekoälytyökaluun?
Suomalaiselle työnantajalle opetus ei tule Applen väitteestä vaan OpenAI:n puolustuksesta. Liikesalaisuuslaki (595/2018) edellyttää, että tiedon laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen salassa pitämiseksi. Jos työaineistoa säilytetään henkilökohtaisilla pilvitileillä ja pääsyt jäävät auki työsuhteen päätyttyä, suoja voi rapautua ennen kuin kukaan on vienyt mitään.
Tekoälytyökalut lisäävät tähän uuden kerroksen. Kysymys, joka kannattaa esittää omassa yrityksessä tällä viikolla, on kaksiosainen: onko olemassa kirjallinen sääntö siitä, minkä luokan aineistoa saa liittää mihinkin tekoälytyökaluun, ja jääkö agentin ajamasta työstä loki, josta näkee jälkikäteen mitä sille annettiin. Jos vastaus jompaankumpaan on ei, avoinna ei ole pelkkä tekoälyohjeistus. Avoinna on se, täyttääkö yritys enää lain kohtuullisten toimenpiteiden vaatimuksen.
