ChatGPT:n mainos voi löytää sinut sähköpostiosoitteesi avulla

404 Median toimittaja Joseph Cox halusi selvittää, miten ChatGPT:n mainokset löytävät katsojansa. Hän ajoi palvelussa kaksi omaa mainoskampanjaa. Tulos julkaistiin 15. lokakuuta, ja se kuulostaa tutulta kaikille, jotka ovat seuranneet Facebookin tai Googlen mainosliiketoimintaa.

Mainostaja voi ladata OpenAI:lle listan ihmisten sähköpostiosoitteita ja puhelinnumeroita. Jos listalla oleva tieto vastaa jotakin ChatGPT-tiliä, tilin käyttäjä voi nähdä mainoksen. Mainoksen valintaan vaikuttaa myös se, mistä käyttäjä juuri sillä hetkellä keskustelee tekoälyn kanssa.

Asia koskee valtavaa joukkoa. Reutersin mukaan ChatGPT:llä on miljardi kuukausittaista käyttäjää. 404 Median mukaan moni heistä tuskin tietää, että heidät voidaan tavoittaa henkilötietojen avulla.

Ensimmäinen tapa: mainostajan oma asiakaslista

OpenAI:n mainostajille tarkoitetun ohjeen mukaan kohdeyleisön voi koota sähköpostiosoitteista, puhelinnumeroista tai Android-puhelinten mainostunnisteista. Tiedot voi ladata sellaisenaan tai tiivistettyinä (hash), jolloin itse osoite ei näy. Käytännössä verkkokauppa voi siis ladata asiakasrekisterinsä ja näyttää mainoksen niille asiakkailleen, jotka käyttävät ChatGPT:tä.

Käytölle on myös rajoja. Listalla pitää olla vähintään 25 000 riviä, jotta yksittäiseen ihmiseen ei voi kohdistaa mainoksia. OpenAI ei kerro mainostajalle, kenen tiedoista löytyi osuma, joten työkalulla ei voi selvittää, onko jollakulla ChatGPT-tili. Yhtiön mukaan ladatut tiedostot poistetaan 24 tunnin kuluessa käsittelystä.

Yksi kysymys jäi auki. 404 Media ei pystynyt varmistamaan, tiivistääkö OpenAI itse sellaisenaan ladatut osoitteet vai ovatko ne yhtiön järjestelmissä selväkielisinä nuo 24 tuntia.

Toinen tapa: se, mistä juuri nyt puhut

Toinen kohdentamisen tapa ei vaadi mainostajalta mitään listaa. ChatGPT voi valita mainoksen sen mukaan, mitä käyttäjä kysyy. Jos pyydät vinkkejä Lapin-matkalle, vastauksen alla voi näkyä matkatoimiston mainos.

OpenAI vakuuttaa pitävänsä keskustelut yksityisinä mainostajilta eikä koskaan myyvänsä asiakastietoja. Mainostaja ei siis näe, mitä kirjoitit. Keskustelusi kuitenkin vaikuttaa siihen, kenelle mainos näytetään, ja tämä ero on ilmaisversion käyttäjälle olennainen.

Henkilökohtaistetut mainokset voi kieltää asetuksista. 404 Median ja Gizmodon mukaan kielto koskee kuitenkin vain mainoksia, jotka perustuvat aiempiin keskusteluihin, käyttöhistoriaan ja mieltymyksiin. Se ei näytä estävän kohdentamista esimerkiksi sähköpostiosoitteen perusteella. Avoinna olevaan keskusteluun kielto ei vaikuta lainkaan, minkä OpenAI kertoo itsekin.

Mainokset näkyvät jo Euroopassa

Eurooppaan ChatGPT:n mainokset tulivat jo kesällä. OpenAI alkoi näyttää niitä 24. elokuuta 31 Euroopan maassa. Julkisuudessa nimettyjä maita ovat muun muassa Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska ja Puola. Suomea ei ole uutisissa mainittu erikseen. Search Engine Roundtablen mukaan OpenAI:n mainostyökalu avataan kuitenkin ETA-alueella ja Sveitsissä, ja niissä on yhteensä juuri 31 maata. Suomi on siis hyvin todennäköisesti mukana.

Mainoksia näkevät Free- ja Go-käyttäjät. Go maksaa Euroopassa noin 7 euroa kuussa, eikä se vapauta mainoksista. Plus (noin 23 euroa kuussa), Pro ja yritysversiot ovat mainoksettomia.

Eurooppalainen ilmaiskäyttäjä ei silti näe samaa kuin amerikkalainen. Notebookcheckin mukaan Euroopan mainokset eivät olleet henkilökohtaistettuja, kun ne otettiin käyttöön. Analyysiyhtiö New Street Researchin mukaan OpenAI:llä on EU:ta varten yleismainosten versio. Se käyttää vain tilin perustietoja niiden käyttäjien kohdalla, jotka eivät suostu laajempaan tiedonkeruuseen.

Julkisista lähteistä ei selviä, onko sähköpostilistoihin perustuva kohdentaminen jo käytössä Suomessa. MediaPostin mukaan mainostajat saivat Euroopan laajennuksen yhteydessä käyttöönsä kohdeyleisöt ja maantieteellisen kohdentamisen. Maakohtaisista rajauksista OpenAI ei ole kertonut.

Miksi GDPR hidastaa

EU:n tietosuoja-asetus GDPR edellyttää, että henkilötietojen käytölle on laillinen peruste. Henkilökohtaistetussa mainonnassa peruste on yleensä käyttäjän suostumus, jonka pitää olla vapaaehtoinen ja tietoinen. Sähköpostiosoitteen yhdistäminen tiliin ja keskusteluista koottu kiinnostusprofiili ovat juuri sellaista tietojen käsittelyä.

New Street Researchin analyytikot muotoilivat asian englanniksi näin: ”GDPR ja muu lainsäädäntö nostavat vaatimustasoa suostumuksen, henkilökohtaistamisen ja konversioiden yhdistämisen osalta.” Viranomaiset eivät ole todenneet julkisesti, että OpenAI olisi rikkonut GDPR:ää. Notebookcheckin mukaan saksalaiset tietosuojaviranomaiset ovat kuitenkin varoittaneet keskusteluista, muistista ja käyttötiedoista kootuista profiileista, joihin OpenAI:n kerrotaan aikovan perustaa Euroopan mainoksensa.

Tammikuusta alkaen mainokset ovat kaikkien nähtävillä

Euroopassa mainosten avoimuus paranee pian. Euroopan komissio luokitteli ChatGPT:n 31. elokuuta digipalvelusäädöksen (DSA) mukaiseksi erittäin suureksi hakukoneeksi. The Next Webin mukaan ChatGPT:llä on EU:ssa 159,1 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää, ja raja on 45 miljoonaa.

Velvoitteet alkavat tammikuussa. Silloin OpenAI:n pitää ylläpitää julkista mainosarkistoa, josta näkyvät vuoden ajalta jokaisen mainoksen mainostaja, näyttöaika, kohdentamisen perusteet ja tavoittavuus. Kuka tahansa voi siis tarkistaa, keille ChatGPT:n mainoksia Euroopassa kohdennetaan.

The Next Web nostaa esiin myös aukon. DSA kieltää arkaluonteisiin tietoihin perustuvan mainonnan, mutta kielto koskee verkkoalustoja, ja ChatGPT on luokiteltu hakukoneeksi. Jos käyttäjä kertoo tekoälylle terveydestään, hänen suojansa riippuu pitkälti OpenAI:n omista säännöistä. Yhtiön mukaan sen järjestelmä arvioi ennen mainoksen näyttämistä, onko keskustelu tunnepitoinen tai arkaluonteinen.

Toimittajat ovat kysyneet OpenAI:ltä tarkennuksia. Gizmodo ei saanut yhtiöltä vastausta ennen juttunsa julkaisua.