Mitä kerroit ChatGPT:lle? Se voi päätyä oikeuteen

Teini-ikäinen poika kirjoitti ChatGPT:lle kysymyksen isästään. Isä oli sanonut, että poika saa miljoonan dollarin korvauksen, ja että jos se ei tee onnelliseksi, mikä sitten tekee. Poika kysyi botilta, mitä isä oikein tarkoitti. Se oli hänen ja koneen välinen keskustelu.

Myöhemmin sama keskustelu luettiin oikeuden asiakirjoista. Poika, joka esiintyy papereissa nimikirjaimilla R.K.C., oli kantajana jutussa, jossa sosiaalisen median yhtiöitä vaadittiin vastuuseen nuorten riippuvuudesta. Juttu sovittiin, eikä keskusteluilla ollut vaikutusta lopputulokseen. Ne olivat silti aineistossa.

Washington Postin toimittajat Miriam Waldvogel ja Gerrit De Vynck kävivät läpi tuomioistuinaineistoja ja löysivät kahden vuoden ajalta ainakin kaksitoista siviili- ja rikosjuttua, joissa chatbot-keskustelut ovat päätyneet todisteiksi. Joukossa on uhkausrikos, kilpailukieltoriita, ilkivaltajuttu ja arvopaperipetos.

Yksi tapauksista on missourilaisen opiskelijan Ryan Schaeferin. Hän antoi poliisille luvan tutkia puhelimensa. Puhelimesta löytyi ChatGPT-keskustelu, jossa hän kysyi, voisiko kukaan mitenkään tietää että se oli hän. Schaefer tunnusti autojen vahingoittamisen ja sai viiden vuoden valvonta-ajan.

Useimmat antavat luvan itse

Schaeferin puhelinta ei murrettu auki. Hän antoi siihen itse luvan, kuten Pricen mukaan lähes kaikki. Price on Yhdysvaltain rikosasianajajien järjestön alaisen Fourth Amendment Centerin oikeudenkäyntijohtaja. "Lyhyt vastaus on, että useimmat suostuvat. Ei pitäisi, mutta suostuvat", hän sanoi Washington Postille.

George Washington -yliopiston oikeustieteen professori Andrew Ferguson tiivisti seurauksen yhteen lauseeseen: "Koko maailmasi on nyt poliisin käytettävissä." Schaeferin asianajaja Adam Woody sanoi samalle lehdelle, ettei hänen päämiehensä tapaus ollut poikkeus. Woodyn mukaan keskustelut avaavat intiimin näkymän yksilöön.

Mitä yhtiö säilyttää ja mitä se luovuttaa

Nämä ovat kaksi eri asiaa, ja ne kannattaa pitää erillään. OpenAI:n oma ohje kertoo, että poistettu keskustelu menee poistojonoon ja häviää yhtiön järjestelmistä 30 päivän kuluessa, ellei yhtiöllä ole turvallisuuteen tai lakiin perustuvaa syytä säilyttää sitä. Keskustelut, joita ei poista, säilyvät tilillä toistaiseksi.

Luovuttaminen on toinen kysymys. Yhtiön viranomaisohjeen mukaan muun kuin sisältötiedon saa haasteella, tuomioistuimen määräyksellä tai etsintäluvalla, mutta itse keskustelujen sisältöön vaaditaan etsintälupa. Hätätilanteessa yhtiö voi luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti, jos se arvioi luovutuksen tarpeelliseksi kuolemanvaaran tai vakavan vamman estämiseksi.

Sitä tietä eteni floridalaisen Darren Zhoun juttu. Yhtiö ilmoitti FBI:lle Zhoun toistuvista viesteistä, joissa hän uhkasi vahingoittaa ja tappaa entisen tyttöystävänsä. Zhou tunnusti vainoamisen ja sähköiset uhkaukset. Vuoden 2025 jälkipuoliskolla OpenAI luovutti tietoja yli 80 tililtä, yli nelinkertaisesti edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman on vaatinut keskusteluille samaa suojaa kuin lääkärin tai asianajajan kanssa käydyille. Altmanin mukaan yhteiskunta on aikanaan päättänyt suojata potilas- ja asianajajakeskustelut vaitiolovelvollisuudella, ja hän katsoo, että sama suojan taso pitäisi ulottaa tekoälykeskusteluihin, joihin ihmiset yhä useammin vievät arkaluontoiset kysymyksensä. Tuomioistuimet ovat toistaiseksi olleet toista mieltä.

New Yorkissa liikemies Bradley Heppner kysyi Claudelta, miten hän puolustautuisi petossyytteitä vastaan. Tuomari katsoi helmikuussa, ettei asianajajan salassapitovelvollisuus ulotu keskusteluun, koska Claude ei ole asianajaja. Heppner tuomittiin arvopaperi- ja tietoliikennepetoksesta.

Tavallisen käyttäjän kannalta kiinnostavin osa aineistosta ei ole rikosjuttu vaan arkisempi riita. Kilpailukieltokiistassa rengaskauppias oli kysynyt ChatGPT:ltä, miten poistetut sähköpostit palautetaan. Kysymystä käytettiin häntä vastaan väitteenä todisteiden hävittämisestä. Sama pätee työriitaan, perinnönjakoon tai vakuutuskorvaukseen: chatbotille kirjoitettu teksti on tallenne siinä missä tekstiviesti, ja poistonappi ei auta, jos säilytysvelvoite on jo voimassa.

Voiko suomalainen tuomioistuin vaatia lokit?

Suomalaiselle käyttäjälle palvelun tarjoaa OpenAI Ireland Ltd, joka vastaa ETA-alueen ja Sveitsin asiakkaista. Yhtiön viranomaisohjeen mukaan Yhdysvaltain ulkopuoliset viranomaiset ovat joutuneet hakemaan tietoja oikeusapusopimuksen tai virka-apupyyntöjen kautta. Se on hidas reitti.

Kaksi viikkoa sitten reitti lyheni. EU:n e-evidence-asetusta (EU) 2023/1543 alettiin soveltaa 18. elokuuta 2026, ja samana päivänä tulivat voimaan Suomen täydentävät lait 436–438/2026. Asetus antaa suomalaiselle viranomaiselle mahdollisuuden osoittaa eurooppalainen esittämis- tai säilyttämismääräys suoraan palveluntarjoajalle toisessa jäsenmaassa, ilman että pyyntö kiertää valtiolta toiselle. Asetus koskee rikosasioita.

Siviilijutuissa reitti on eri. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun mukaan tuomioistuin voi määrätä asiakirjan tai muun todisteen tuotavaksi oikeuteen, ja käytännössä aineisto tulee useimmiten vastapuolen omalta laitteelta tai tililtä, ei yhtiöltä. Tietosuoja-asetus ei ole tässä suoja: oikeus tietojen poistamiseen väistyy, kun tietoja tarvitaan oikeudellisen vaateen laatimiseksi tai puolustamiseksi.

Hakuhistoria kertoo, mitä ihminen etsi. Keskusteluloki kertoo, mitä hän tarkoitti, koska hän selitti sen itse ja koko taustan kanssa. Suomalaisen käyttäjän kannalta tämän vuoden muutos ei ollut se, mitä OpenAI säilyttää. Muutos oli se, että matka suomalaisen syyttäjän pöydältä irlantilaisen yhtiön palvelimelle lyheni.