New York jarruttaa AI-datakeskuksia, Suomi kiihdyttää

New Yorkin osavaltion lainsäätäjät päästivät läpi Responsible Data Center Development Act -lain kesäkuun 4. päivänä illalla. Senaatti hyväksyi sen äänin 44–16, edustajainhuone 102–39. Laki jäädyttää 12 kuukaudeksi uusien datakeskusten ympäristöluvitukset, kun hankkeen huipputeho ylittää 20 megawattia.

Tauon aikana osavaltion on laadittava kattava ympäristövaikutusarviointi 18 kuukauden kuluessa. Lisäksi uusien hankkeiden on rahoitettava paikallisia lämpöpumppu-, aurinkovoima- ja juomavesi-investointeja. Vuodesta 2030 alkaen vähintään kolmasosa kulutuksesta on tultava uusiutuvista lähteistä.

Miksi juuri nyt

Lakialoitteen tehnyt senaattori Kristen Gonzalez (D) nosti perustelujensa kärkeen yksittäisen luvun: 77 miljoonan dollarin osavaltioavulla syntyi vain yksi pysyvä työpaikka. Argumentti datakeskusten työllistämisvaikutuksesta on murentunut, kun rakennusvaiheen jälkeen jää käsiin lähinnä ylläpitäjiä ja paljon megawatteja.

Albanyssa pidettiin toukokuussa mielenosoitus, jossa ympäristöjärjestöt varoittivat tavallisten sähkönkäyttäjien laskujen nousevan datakeskuskuorman vuoksi. Painetta lisäsi se, että AI-rakennuskuume on ohittanut paikallisen verkkokapasiteetin monessa kreivikunnassa, ja kantaverkkoyhtiön kuulemiset ovat alkaneet näkyä sähkön tukkuhinnoissa.

Teollisuus puhuu investoinneista

Khara Boender Data Center Coalition -järjestöstä varoitti, että osavaltiotason jäädytys ajaa investoinnit muualle ja heikentää New Yorkin taloutta. Business Council of New Yorkin Ken Pokalsky tuki näkemystä. Rakennusalan ammattiyhdistyksen Ed Nadeau ilmaisi huolen työpaikoista, mutta ei vastustanut lakia muodollisesti.

Vahvin epävarmuus on kuvernöörin pöydällä. Kathy Hochul on toistuvasti todennut, että datakeskuspäätökset kuuluvat kunnille, eikä hän ole sitoutunut allekirjoittamaan. Hochul on uudelleenvalintaa hakeva demokraatti, joten päätös on poliittinen: rakennusliittojen äänet vastaan ympäristö- ja kuluttajakanta.

Suomessa kaasu pohjassa

Microsoft käynnisti huhtikuussa pääkaupunkiseudun datakeskusalueen toisen vaiheen rakentamisen Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä. Yhtiön ja Fortumin yhteishanke siirtää hukkalämmön kaukolämpöverkkoon ja voi kattaa jopa 40 prosenttia Espoon vuotuisesta lämmöntarpeesta. Rakennustyömaa työllistää tällä hetkellä yli 3 500 henkilöä, ja Microsoftin oman arvion mukaan luku nousee tämän kesän aikana noin 4 500:aan.

Pohjois-Suomessa hankkeita rakennetaan tai suunnitellaan ainakin Rovaniemellä, Kemissä, Kemijärvellä ja Kajaanissa. Googlen tämän vuoden miljardin euron laajennus nostaa Suomen datakeskuskapasiteetin arviolta 3 gigawattiin vuoteen 2029 mennessä. Yhtäkään 20 megawatin jäädytystä ei ole vireillä, eikä yksikään kunta ole julkisesti vetäytymässä neuvotteluista.

Päinvastoin, luvitusprosessin nopeus on kilpailuetu, jolla suomalaiset kunnat ovat voittaneet investoinnit Ruotsilta ja Norjalta. Microsoft on saanut rakennusluvat kaikille toisen vaiheen kampuksille, ja Fortumin lämpöpumppulaitokset etenevät aikataulussa.

Miksi suomalaisen pitäisi välittää

Datakeskusten sähkönkulutus näkyy pörssisähkön hinnassa, jonka kotitalous maksaa kuukausittain. Jos kapasiteetti kolminkertaistuu vuoteen 2029 mennessä, kysyntäkäyrä siirtyy ylöspäin riippumatta siitä, kuinka nopeasti tuulivoimaa rakennetaan. Lisäksi jäähdytysvesi ja pohjavesi ovat paikallisia kysymyksiä, joita yksittäinen pienkunta harvoin haastaa, kun toisessa vaakakupissa on satojen miljoonien investointi ja parinsadan rakennusmiehen palkat.

Kuntien yhdyskuntalautakunnat käsittelevät jo nyt lupahakemuksia, joissa datakeskuksen kokonaiskuorma ylittää 100 megawattia. Sähkösopimuksia neuvotellaan Fingridin kanssa kahdenvälisesti ilman julkista valvontaa. New Yorkin lainsäätäjä yritti pakottaa tämän keskustelun parrasvaloihin. Suomessa vastaava käänne edellyttäisi joko eduskunta-aloitetta tai kuntavetoista vaatimusta läpinäkyvyydestä, eikä kumpaakaan ole näkyvissä.

Seuraavaksi

Hochulilla on käytössään kymmenkunta arkipäivää allekirjoituksen tai veton kanssa, käytännössä keskikesälle saakka. Jos hän allekirjoittaa, kyseessä on Yhdysvaltain ensimmäinen osavaltiotason datakeskusjäädytys, ja Virginia, Texas sekä Georgia joutuvat pian ottamaan kantaa omiin kuormiinsa. Jos hän vetoo, signaali on yhtä selvä: sääntelyakseli on hidas, raha hallitsee.

Suomessa eduskunnan ei tarvitse tehdä mitään. Keskustelu kuitenkin liikkuu kohti pohjoiseurooppalaisia naapureita: Irlanti on jo asettanut Dublinin datakeskuksille tosiasiallisen jäädytyksen, ja Alankomaat rajoitti hyperscale-hankkeita 2024. New Yorkin äänestys saattaa olla se vesileima, josta kymmenen vuoden päästä lainataan, kun ensimmäinen suomalaiskunta sanoo ei.