Tanska torjui datakeskukset – Suomen verkko on jo täynnä

Metan presidentti Dina Powell McCormick ei kaunistellut tilannetta The Wall Street Journalin teknologiakonferenssissa keskiviikkona. Demokraattien välivaalivoittojen jälkeen datakeskusten rakentaminen Yhdysvaltoihin on hänen mukaansa ”paljon vaikeampaa”. Ala ei hänen sanojensa mukaan ole osannut selittää investointiensa hyötyjä niin hyvin kuin olisi pitänyt.

WSJ kertoo, että tekoäly-yhtiöt etsivät nyt kiireellä uusia sijainteja, kun vastustus kovenee osavaltio kerrallaan. Kuten AI Suomi kertoi aiemmin, Ohiossa ainakin 14 kuntaa hyväksyi vaaleissa datakeskusten kiellon tai rajoituksia. Tämä juttu katsoo seuraavaa askelta: minne hankkeet suuntaavat ja onko Suomella niille tilaa. Suomen hankkeet, sähkönkulutus ja verotus on koottu AI Suomen datakeskusoppaaseen.

New York jäädytti, Texas kiristää

New Yorkin kuvernööri Kathy Hochul allekirjoitti heinäkuussa toimeenpanomääräyksen, joka pysäyttää yli 50 megawatin uudet datakeskushankkeet. Tauko jatkuu, kunnes osavaltion energiavirasto on arvioinut suurten laitosten ympäristövaikutukset. Kyseessä on ensimmäinen osavaltion laajuinen jäädytys Yhdysvalloissa.

Lisää voi olla tulossa. Osavaltion lainsäätäjien hyväksymä laki laskisi rajan 20 megawattiin, ja New York Cityn pormestari Zohran Mamdani on kertonut painostavansa Hochulia allekirjoittamaan sen, Gizmodo kertoo.

Texasissa suunta on sama. Osavaltio on keskeyttänyt uusien datakeskuskannustimien myöntämisen, ja kuvernöörinvaalin voittanut demokraatti Gina Hinojosa haluaa datakeskusten maksavan veroa käyttämästään sähköstä. Nykyinen verovapaus maksaa hänen mukaansa osavaltiolle yli miljardi dollaria vuodessa. ”Me kaikki maksamme siitä, että datakeskukset ovat täällä”, Hinojosa sanoi Click2Houstonin haastattelussa (alkukieli englanti). Muutokset vaativat osavaltion lainsäätäjien hyväksynnän.

Meta yrittää sopeutua. Powell McCormickin mukaan hankkeet onnistuvat nyt, kun yhtiö maksaa itse sähkönsä, ohjaa verotulojen ylijäämän esimerkiksi opettajille ja pelastushenkilöstölle ja palkkaa paikallisia.

Tanska siirsi datakeskukset jonon hännille

Eurooppa ei tarjoa helppoa pakotietä. Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet keskeytti keväällä uusien liittymien käsittelyn, kun liittymäpyyntöjä oli kertynyt noin 60 gigawattia, Tom’s Hardware kertoi toukokuussa.

Lokakuussa Tanskan kansankäräjät hyväksyi laajalla enemmistöllä hätäsuunnitelman, joka lopetti liittymien jakamisen saapumisjärjestyksessä. Lokakuun 12. päivästä lähtien etusijalla ovat yhteiskunnan kriittiset toiminnot, uudet kotitaloudet ja tavallinen kulutus. Seuraavina tulevat liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden sähköistys, sitten energiavarastot. Viimeisenä ovat tietyt suuret sähkönkuluttajat, ja sinne datakeskukset pv magazinen mukaan todennäköisesti päätyvät, ellei niitä ole kytketty kriittiseen toimintoon.

Ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Samira Nawa kuvasi sähköverkon tilannetta pv magazinen mukaan ”syvästi vakavaksi”. Verkkoyhtiöt voivat nyt hylätä alimpien ryhmien hakemuksia, jos kapasiteettia ei ole näköpiirissä.

Miksi Tanskan tauko koskee Suomea

Pohjoismaat kilpailevat samoista hankkeista. Viileä ilmasto, vähäpäästöinen sähkö ja mahdollisuus myydä hukkalämpö kaukolämpöverkkoon houkuttelevat kaikkiin neljään maahan. Kun Tanska käytännössä sulkee ovensa uusilta suurilta laitoksilta, sen jonossa olleiden hankkeiden on katsottava muualle, ja Suomi on luonteva vaihtoehto.

Kysyntää on jo valmiiksi paljon. Fingrid solmi osavuosikatsauksensa mukaan viimeisten 12 kuukauden aikana yli 50 uutta liittymissopimusta, ja niistä noin kolmannes koski datakeskuksia. Google on kertonut investoivansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa.

Kukaan Fingridistä, Business Finlandista tai datakeskuspaikkakunnilta ei ole julkisesti arvioinut, kuinka moni Yhdysvalloista tai Tanskasta siirtyvä hanke on jo kysellyt Suomesta.

Suomenkin jono on täynnä

Suomi ei ole tyhjä pöytä. Fingrid ei ota Etelä-Suomessa vastaan uusia yli 10 megawatin kulutusliittymiä ennen vuotta 2027. Sen jälkeen vapaa kapasiteetti jaetaan kahden kuukauden hakuikkunoissa tasan hakijoiden kesken. Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa ovat yhä auki.

Liittymissopimuksia on solmittu lähes viiden gigawatin edestä, ja kevään liittymäkyselyt ylittivät 50 000 megawattia. Fingrid arvioi niistä toteutuvan noin kymmenesosan. Jos nykyiset sopimukset toteutuvat, Suomen sähkönkulutus voi kasvaa jopa 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta.

Myös hinta nousi. Datakeskukset menettivät heinäkuun alussa alemman sähköveroluokan, ja energiavero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Ympäri vuoden käyvälle 100 megawatin laitokselle se tarkoittaa noin 19 miljoonan euron lisälaskua vuodessa.

Suomi kulkee lisäksi Tanskan suuntaan. Valmisteilla oleva laki antaisi Sihvonen-Punkan mukaan mahdollisuuden ”kohdentaa niukkaa liityntäkapasiteettia yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta”. Fingrid-lehden kyselyssä 84 prosenttia kansanedustajista ja puolueiden vaikuttajista priorisoisi yhteiskunnallisesti kriittisten toimintojen liittämisen kantaverkkoon.

Lasku osuu myös sähkönkäyttäjälle

Kotitalouden kannalta kyse on sähkön hinnasta. AFRY on arvioinut, että datakeskuskapasiteetin kasvu 300 megawatista 2 500 megawattiin voisi nostaa sähkön keskihintaa noin kymmenen prosenttia viiden vuoden aikana, jos kysyntä ei jousta. Kunnille hankkeet tuovat työpaikkoja ja kiinteistöveroa, ja datakeskus on suunnitteilla tai rakenteilla jo 22 kunnassa.

Asukkaan vaikutusvalta on Suomessa erilainen kuin Ohiossa. Kunnallinen kansanäänestys on täällä vain neuvoa-antava, joten hanketta ei voi kaataa vaaliuurnilla. Päätökset tehdään kaavoituksessa ja Fingridin jonossa.

Suomen valtti siirtyville hankkeille ei siis ole vapaa verkko. Valtti on ennustettavuus: säännöt on kirjoitettu auki, pohjoisessa on tilaa ja etelässä tiedetään, milloin hakuikkuna aukeaa. Ensimmäinen hakukierros vuoden 2027 alussa näyttää, kuinka paljon Yhdysvaltain ja Tanskan kysynnästä todella valuu tänne.