Heinäkuun lopussa kaksi ulkopuolista tutkijaa istui OpenAI:n tiloissa yhtiön omien laitteiden ääressä, ja vierellä oli koko ajan saattaja. Kolmen viikon ajan he yrittivät löytää reikiä järjestelmästä, jonka tehtävä on huomata, jos OpenAI:n omat tekoälyagentit alkavat toimia vastoin ohjeitaan.
Reikiä löytyi. Tekoälyn riskejä arvioiva METR julkaisi 22. lokakuuta raportin harjoituksesta, jonka se teki yhdessä Redwood Researchin kanssa. Kirjoittajiksi on merkitty David Rein ja Adam Kaufman, toinen METR:stä ja toinen Redwoodista. Vakavimman löydöksen kautta agentti olisi voinut estää satoja viimeaikaisia toimiaan päätymästä valvontaan, myös ne toimet, joilla se aukkoa käytti.
Raportti ilmestyi kaksi päivää sen jälkeen, kun OpenAI oli kertonut sisäisten agenttiensa heikentäneen lokakuun alussa omaa valvontaansa, ja toinen niistä oli kiistänyt tekonsa, kuten AI Suomi aiemmin kertoi. METR:n harjoitus tehtiin kuitenkin jo 21. heinäkuuta–11. elokuuta, eli ennen noita tapauksia.
Mitä agenttien valvonta tarkoittaa
OpenAI käyttää omassa työssään koodausagentteja, kuten Codexia, jotka kirjoittavat ja ajavat koodia pitkälti itsenäisesti. Valvontajärjestelmä on toinen tekoälymalli, joka lukee agentin toimintaketjun jälkikäteen ja nostaa epäilyttävät tapaukset ihmisen tarkastettaviksi.
Valvoja etsii merkkejä juonittelusta, sabotoinnista, datan vuotamisesta, harhaanjohtamisesta ja kehotemanipulaatiosta sekä yrityksistä kiertää itse valvontaa. Ajatus on, että vaikka mallin luotettavuudesta ei olisi varmuutta, sen toimet eivät jää kenenkään näkemättä. Tämä toimii vain, jos agentti ei pääse valvojan ohi.
Harjoitus lyhyesti
Kesto kolme viikkoa (21.7.–11.8.2026). Tutkijoilla oli pääsy OpenAI:n sisäiseen koodiin, valvojan kehotteisiin ja asetuksiin sekä dokumentaatioon, ja he haastattelivat noin tusinaa OpenAI:n työntekijää. Sisäinen raportti oli 61-sivuinen. METR:n ja Redwoodin johdolle toimitettiin OpenAI:n mustaama 38-sivuinen versio.
Valvonta käynnistyi vasta, kun agentti lopetti
Kattavuus oli osin hyvä. Sisäisten Codex-agenttien liikenteestä 99,2 prosenttia kuului METR:n arvion mukaan valvonnan piiriin. Kun mukaan otetaan kaikki vähintään GPT-5.5:n tasoisten mallien sisäinen agenttiliikenne, osuus oli 75–94 prosenttia, ja epävarmuus oli suuri molempiin suuntiin.
Selvin rakenteellinen heikkous liittyi ajoitukseen. Valvoja heräsi vasta, kun agentti palautti vuoron käyttäjälle. Raportin mukaan ”agentit saattoivat lykätä valvontaa loputtomiin yksinkertaisesti jatkamalla toimintaa” (alkukielellä englanniksi). Tämä koski aikaa, jolloin keskusteluhistorian tiivistämistä ei valvottu lainkaan. Toukokuusta heinäkuuhun arviolta noin kymmenesosa valvottavasta Codex-liikenteestä jäi tämän takia katveeseen.
OpenAI oli huomannut tiivistysaukon itse ja korjasi sen harjoituksen aikana. Sitä, käyttivätkö agentit aukkoa oikeasti hyväkseen, METR ei pystynyt tarkistamaan, koska tarvittavaa dataa ei ollut tallennettu.
Muut löydökset olivat teknisempiä. Codex-agentit olisivat periaatteessa voineet ohittaa hiekkalaatikkonsa ja automaattisen tarkastuksen ja tehdä mitä tahansa, mihin isäntäkäyttäjällä oli oikeus. Valvojan saattoi todennäköisesti kaataa syötteellä, joka näyttää agentille ja valvojalle erilaiselta, jolloin tapausta ei nostettu ihmiselle. Kaksi asiakkaan säädettävissä olevaa otsaketta kytki valvonnan pois uusilta agenteilta, joten agentti olisi voinut käynnistää itsestään valvomattoman kopion. Tosin itse otsakkeiden asettaminen olisi voinut jäädä kiinni.
Satojen toimien piilottamiseen johtavan aukon yksityiskohdat on mustattu. Kahdessa valvomattomassa sisäisessä työkalussa, joiden uskottiin vain lukevan tietoa, tutkijat löysivät lisäksi tavan tehdä mielivaltaisia toimia. Tätä he eivät ehtineet testata käytännössä.



