Tarvitaanko pomoa? Työterveyslaitos vetää rajat tekoälylle

Kuvitellaan tiimin vetäjä maanantaiaamuna. Postilaatikossa odottaa kolme raporttipyyntöä, ensi viikon resursointi on auki ja yksi työntekijä on pyytänyt keskustelua jaksamisestaan. Tekoäly kirjoittaisi raportit puolessa tunnissa. Sen jälkeen jää kysymys, joka ratkaisee paljon: mihin säästynyt aika käytetään?

Työterveyslaitos (TTL) julkaisi 19. lokakuuta maksuttoman oppaan Tekoäly esihenkilötyössä – opas tekoälyn harkittuun käyttöön. Se on tarkoitettu esihenkilöille, työnjohdolle ja keskijohdolle toimialasta ja organisaation koosta riippumatta. Oppaan ovat kirjoittaneet TTL:n tutkijat Matti Laukkarinen, Kirsi Yli-Kaitala, Virpi Kalakoski, Heidi Lahti, Marja Känsälä ja Hilpi Kangas.

Oppaan peruslinja on yksinkertainen. Johtamisen ydin ei muutu, vaikka työkalut muuttuvat: esihenkilö asettaa edelleen tavoitteet, käyttää harkintaa ihmisiä koskevissa asioissa ja kantaa johtamisvastuun.

Mitä koneelle voi antaa

TTL:n mukaan tekoäly ei sovi kaikkiin esihenkilön tehtäviin yhtä hyvin. Vahvimmillaan se on tiedon käsittelyssä ja valmistelussa. Opas antaa vinkkejä viestintään, tilannekuvan muodostamiseen ja suunnitteluun, ja se käsittelee erikseen generatiivista, ennakoivaa ja agenttista tekoälyä. Tekoäly voi oppaan mukaan tukea myös työntekijän kohtaamista, esimerkiksi keskustelun valmistelussa.

TTL:n tiedote ei nimeä yksittäisiä työtehtäviä, kuten vuorosuunnittelua tai irtisanomisia. Alla oleva jako on AI Suomen tulkinta siitä, miten oppaan periaatteet osuvat tavalliseen esihenkilön arkeen:

• Tekoälylle sopii: raporttien ja kokousmuistioiden luonnokset, vuorolistojen ja resursoinnin vaihtoehdot, tiedotteiden ja ohjeiden ensimmäiset versiot, tilannekuvan kokoaminen hajallaan olevasta datasta.
• Ihmiselle kuuluu: tavoitteiden asettaminen, henkilökohtainen palaute ja kehityskeskustelut, puuttuminen ongelmiin, rajojen asettaminen sekä kaikki yksittäistä työntekijää koskevat päätökset palkasta irtisanomiseen.

Raja ei kulje tehtävän vaikeudessa vaan siinä, kohdistuuko lopputulos tiettyyn ihmiseen. Kone saa ehdottaa vuorolistaa. Kun joku pyytää vapaata sairaan lapsen takia, päätöksen tekee esihenkilö.

Vaikeat päätökset pitää osata perustella

Erikoistutkija Matti Laukkarinen muistuttaa tiedotteessa, että esihenkilö joutuu välillä tekemään vaikeita päätöksiä, asettamaan rajoja ja puuttumaan ongelmiin. Silloin vaikutukset on arvioitava ja työntekijöitä kuultava heidän omaa työtään koskevissa asioissa. ”Olennaista on, että ratkaisut perustellaan ymmärrettävästi”, Laukkarinen sanoo.

Tässä tekoäly on hankala kumppani. Jos päätöksen taustalla on mallin suositus, jota kukaan ei osaa selittää, perustelu ontuu. Työntekijälle ei riitä vastaus, että järjestelmä ehdotti näin.

Agenttisesta tekoälystä, joka toimii itsenäisesti esimerkiksi sähköpostissa tai kalenterissa, opas nostaa esiin kaksi kysymystä. Laukkarisen mukaan esihenkilön on arvioitava, ”mitä tehtäviä agentti saa tehdä ja mihin tietoihin sillä on pääsy”. Tavallisemmissa työkaluissa tarkistettavaksi jäävät sisällön ja tietojen oikeellisuus sekä se, osuuko sävy kohdalleen.

Säästyykö aikaa vai tuleeko lisää töitä?

Palkansaajalle oppaan tärkein kohta voi olla se, joka koskee esihenkilön kalenteria. Marja Känsälän mukaan tekoäly voi parantaa johtamisen laatua, jos se vapauttaa esihenkilön aikaa hallinnollisista tehtävistä ihmisten johtamiseen. Ehto on olennainen. ”Organisaation on tietoisesti ratkaistava, käytetäänkö vapautuva aika ihmisten johtamiseen”, Känsälä sanoo tiedotteessa. Vaihtoehto on, että aika täytetään uusilla tehtävillä ja tehokkuusvaatimuksilla.

Käytännössä työntekijä huomaa eron nopeasti. Jos tiimin vetäjä saa raportoinnista vapautuneen tunnin käyttöön, hänellä on aikaa kehityskeskusteluun. Jos sama tunti menee kahden uuden tiimin vastuisiin, tekoäly on vain tiivistänyt työtahtia. Opas kiinnittää erikseen huomiota esihenkilön ylikuormituksen välttämiseen.

Eurooppa on katsonut samaa ilmiötä pidempään

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA kartoitti jo vuonna 2022 raportissaan tekoälypohjaista työntekijöiden johtamista. Raportin mukaan järjestelmät keräävät työntekijöistä tietoa reaaliajassa ja tukevat tai automatisoivat johtamispäätöksiä. EU-OSHA:n englanninkielisen tiivistelmän mukaan kehitys tuo työntekijöille mahdollisuuksia mutta myös riskejä ja haasteita, ja virasto suosittaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja.

Lainsäädäntö vetää rajaa samaan suuntaan. EU:n tekoälyasetus luokittelee suuririskisiksi järjestelmät, joita käytetään esimerkiksi rekrytoinnissa, ylennyksistä tai työsuhteen päättämisestä päättämisessä, tehtävien jakamisessa ja työntekijöiden suorituksen seurannassa. Niihin liittyy tiukkoja vaatimuksia ihmisen suorittamasta valvonnasta.

Suomessa aihe on nyt myös hallituksen pöydällä. Kuten AI Suomi kertoi, työministeri Matias Marttinen käynnisti selvityksen tekoälyn vaikutuksista työelämään. TTL:n opas ei odota selvityksen tuloksia. Se olettaa, että tekoäly on jo esihenkilön työpöydällä, ja kysyy, kuka siitä vastaa.

Työpaikoilla kannattaa siis kysyä muutakin kuin sitä, mitä tekoäly osaa. Yhtä tärkeää on sopia etukäteen, mihin säästynyt aika käytetään, ennen kuin kukaan ehtii täyttää sen. Tutkijoiden kommentit ovat TTL:n tiedotteesta 19.10.2026.