Tekoäly vie helpot työt – raskain osa jää ihmiselle

Hoivakodin hoitaja sanelee kirjauksen puhelimeen heti, kun on lähtenyt asukkaan huoneesta. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tekoälypohjainen puhekirjaus lyhensi hoitotehtävien kirjaamiseen kuluvaa aikaa noin 45 minuutista 21 minuuttiin työntekijää kohden päivässä. Vapautunutta aikaa jäi esimerkiksi ulkoiluun asukkaiden kanssa.

Tarinassa on toinenkin puoli. Tekoälyn tuottama teksti pitää tarkistaa ja korjata, ja Työterveyslaitoksen mukaan se vaatii tarkkuutta ja uusia taitoja. Puheentunnistuksen virheet ja järjestelmien huono yhteensopivuus voivat jopa hankaloittaa työtä.

Sama asetelma toistuu monella alalla. Talouselämä kirjoitti hiljattain, että kun tekoäly hoitaa rutiinit, ihmiselle jää työstä kuormittavin osa. Tekoälystä puhutaan yleensä säästettyinä tunteina. Siitä, mitä jäljelle jäävä työ tekee jaksamiselle, puhutaan paljon vähemmän.

Helppo työ oli myös hengähdystauko

Rutiinityöllä on ollut tehtävä, jota harvoin huomataan. Lomakkeen täyttäminen tai sähköpostien lajittelu ei vaadi täyttä keskittymistä, joten se antaa aivoille levähdyshetken vaativampien tehtävien välissä. Kun kone hoitaa nämä, päivä voi koostua pelkistä harkintaa vaativista hetkistä: poikkeustapauksista, hankalista asiakkaista ja päätöksistä, joita ei voi jättää tekoälyn varaan.

Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski on tutkinut aivotyötä ja kognitiivista ergonomiaa parikymmentä vuotta. Nyt hän selvittää, miten tekoälyä käytetään työpaikoilla sekä asiantuntijatyössä että hoitoalalla.

Työpiste-lehden jutussa muutosta kuvataan näin: ihminen ei tee kaikkea itse, vaan tarkistaa, arvioi ja korjaa tekoälyn tuotoksia. Samalla hänen on pohdittava, onko tekoälyn käyttö turvallista, työpaikan käytäntöjen mukaista ja eettisesti oikein. Kirjoittamisen tilalle tulee tarkastaminen. Sekin on raskasta työtä.

Aivokärähdys

Harvard Business Review julkaisi maaliskuussa Julie Bedardin ja hänen kollegoidensa artikkelin ilmiöstä, jolle he antoivat nimen AI brain fry. Työterveyslaitoksen mukaan artikkelissa esitellyssä kyselyssä oli lähes 1 500 vastaajaa. Voimakkain kuormituksen kokemus liittyi tilanteisiin, joissa ihmisen tehtävä oli valvoa usean tekoälyn tekemisiä samaan aikaan.

Kalakoski käyttää termistä suomennosta aivokärähdys. Aivoissa itsessään ei hänen mukaansa ole vikaa. ”Kyse on psykologisesta ja kognitiivisesta ilmiöstä, ei varsinaisesti aivoista”, hän sanoo Työpisteelle. Työterveyslaitoksen jutussa aivokärähdys yhdistetään huonosti suunniteltuun tekoälyn käyttöön eikä tekoälyyn sinänsä.

Valvojan rooli on monella jo arkea. Ohjelmoija voi pyörittää useaa koodiagenttia rinnakkain, ja asiakaspalvelutiimissä joku seuraa, mitä chatbotit vastaavat asiakkaille. Kumpikaan ei tee varsinaista työtä itse, mutta kummankin pitää huomata virhe ennen kuin se menee eteenpäin.

Microsoft Researchin tutkijat kysyivät 319 tietotyöntekijältä, miten generatiivinen tekoäly on muuttanut heidän ajatteluaan. Vuonna 2025 CHI-konferenssissa julkaistun tutkimuksen mukaan kriittisen ajattelun painopiste siirtyy tiedon varmentamiseen. Mitä enemmän vastaaja luotti tekoälyyn, sitä vähemmän hän ajatteli kriittisesti. Tarkistustyö on siis raskasta, ja siinä on helppo lipsua.

Esihenkilö hukkuu tilannekuvaan

Kuormitus koskee myös esihenkilöitä. Kalakoski ja apulaistutkija Maija Lundén kirjoittavat Työterveyslaitoksen blogissa 23. lokakuuta, että algoritmisen johtamisen järjestelmät voivat tuottaa esihenkilölle liian laajan ja perusteellisen tilannekuvan. ”Tilanne voi lamauttaa päätöksentekoa”, he kirjoittavat. Virheet, vinoumat ja vanhentuneet tiedot voivat myös suunnata huomion epäolennaiseen.

Kirjoittajat kysyvät suoraan, voiko rutiinien automatisointi ajaa työtä liian intensiivisiin työtapoihin. Kysymys on aiheellinen. Jos tekoälyn vapauttama aika täytetään heti uusilla vaativilla tehtävillä, työpäivä on yhtä pitkä kuin ennenkin, mutta tiiviimpi.

Asia koskee suurta joukkoa suomalaisia, hoitajista asiantuntijoihin ja esihenkilöihin. Työnantajalle kyse on myös rahasta. Väsynyt tarkastaja päästää virheitä läpi, ja jos väsymys johtaa sairauspoissaoloihin, ne voivat helposti syödä tekoälyn säästämät minuutit.

Mitä työpaikalla voi tehdä

AI Suomi kertoi aiemmin, että tekoäly ei tule töihin, jos kokeiluun ei ole aikaa. Tiedon tekoälyasiantuntija Jutta Paananen varoitti Tiville, että jos mitataan pelkkiä säästettyjä tunteja, laatu jää huomaamatta. Jaksamisesta sama mittari kertoo vielä vähemmän.

Työterveyslaitoksen neuvot työpaikoille ovat käytännöllisiä. Työaikaa kannattaa varata tekoälykokeiluihin ja uuden oppimiseen, ja työyhteisön kannattaa pysähtyä säännöllisesti yhdessä miettimään, miten aivotyö sujuu. Teknologian pitäisi sujuvoittaa työtä. Jos se tuo uutta kognitiivista kuormaa, hyödyt menevät hukkaan.

Konkreettisin askel on päättää etukäteen, mihin tekoälyn vapauttama aika käytetään. Työterveyslaitoksen Työpiste-lehti huomauttaa, ettei aika siirry automaattisesti esimerkiksi ihmisten johtamiseen. Siitä on päätettävä erikseen.

Kun työpaikalle otetaan agentteja tai kirjausavustimia, kannattaa samalla katsoa, montaako tekoälyä yksi ihminen joutuu valvomaan ja jääkö päivään yhtään kevyempää hetkeä. Hoivakotien kokemuksen perusteella henkilöstö kannattaa ottaa suunnitteluun mukaan heti alussa. Hoitaja tietää parhaiten, missä kohtaa sanelu auttaa ja missä se vain siirtää työn tarkistusvaiheeseen.