Kuusi päivää ennen ammattikorkeakoulujen valintakoetta Ylen datatoimittaja Niko Salakka istui Metropolian koesalissa ja yritti saada tekoälyn vastaamaan koekysymyksiin. Testistä oli sovittu Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Korkeakoulu tiesi vain, että toimittaja yrittää jonkinlaista teknistä huijausta.
Yritys kaatui nopeasti. Salakka käytti paikallista kielimallia eli tekoälyä, joka toimii suoraan omalla koneella ilman nettiyhteyttä. Malli ei aluksi toiminut, ja noin kymmenen minuutin kohdalla koe lukittui. Järjestelmä oli ehtinyt lähettää valvojille neljä hälytystä.
”Joudumme tunnustamaan, että vilppiyrityksemme epäonnistui”, Yle kirjoittaa jutussaan.
“Kiitos, että kokeilitte. Olimme tietoisia riskeistä, joita erityisesti paikalliset kielimallit tuovat.”
Oma kone, suljettu verkko ja etävalvojat
Lähes kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot käyttävät digitaalisissa valintakokeissa Vallu-järjestelmää. Hakija tuo kokeeseen oman kannettavansa, joka liitetään koesalin suljettuun verkkoon. Tehtäviin vastataan selaimessa avautuvalla koesivulla.
Valvontaa on kahdessa kerroksessa. Koesalin valvojat etsivät perinteistä lunttausta, kuten puhelimia ja muistilappuja. Ylen mukaan lisäksi viidestä kymmeneen teknistä asiantuntijaa seuraa etänä useita kokeita eri puolilla Suomea yhtä aikaa. Järjestelmä hälyttää heille epäilyttävästä toiminnasta reaaliajassa, ja tapauksia tutkitaan vielä kokeen jälkeenkin.
AMK-valintakokeen ohjeet ovat tiukat. Puhelin, älykello, älylasit, kuulokkeet sekä langattomat hiiret ja näppäimistöt on kielletty, samoin kaikki muut ohjelmat ja selainvälilehdet kuin koejärjestelmä. USB- ja Bluetooth-laitteet pitää irrottaa ja VPN kytkeä pois. Edes selaimen hakutoiminto ei toimi.
Tekoälyä ohjeissa ei mainita erikseen. Sitä ei tarvitakaan, koska kaikki muu kuin erikseen sallittu on kielletty. Kiellettyjen välineiden käyttö ja jo pelkkä hallussapito voi johtaa kokeen hylkäämiseen, ja ohjeiden mukaan muu havaittu vilppi johtaa siihen. ”Koetilaisuutta valvotaan ja hakijoiden toimintaa koejärjestelmässä seurataan”, ohjeissa todetaan.
AMK-valintakoe 26.–28.10.2026
Ammattikorkeakoulujen yhteinen valintakoe järjestetään maanantaista keskiviikkoon 26.–28. lokakuuta. Aamupäivän koe alkaa kello 9 ja iltapäivän kello 14, ilmoittautuminen tuntia aiemmin. Myöhässä saapuvia ei päästetä kokeeseen, ja salista saa poistua aikaisintaan tunnin kuluttua alusta.
Mukaan tarvitaan oma kannettava tietokone, virtajohto, henkilöllisyystodistus ja tunniste (QR-koodi). Ilman kannettavaa kokeeseen ei voi osallistua, eikä tabletti tai puhelin kelpaa. Koneen voi tarkistaa etukäteen osoitteessa selain.ammattikorkeakouluun.fi.
Lääkishakija menetti paikkansa
Kiinni jäämisen hinta voi olla kova. Syyskuussa Helsingin yliopisto peruutti opinto-oikeuden hakijalta, joka oli päässyt lääketieteelliseen tiedekuntaan kevään valintakokeen perusteella. Vilppi havaittiin teknisessä valvonnassa, hakijaa kuultiin kahdesti, ja yliopisto teki asiasta tutkintapyynnön poliisille.
Tapaus ei ollut ainoa. Kevään 2026 valintakokeeseen osallistui Ylen mukaan noin 20 000 hakijaa, ja vilppi todettiin 25:llä.
“Tämä vilppi oli tehty poikkeuksellisen suunnitelmallisesti, miksi päädyimme tekemään tutkintapyynnön poliisille.”
~10 min
Ylen tekoälytesti eteni näin pitkälle ennen kuin koe lukittui
Tapaus paljasti myös valvonnan heikon kohdan. Hakija jäi kiinni jo koesalissa, mutta yliopisto sai tiedon vasta noin kaksi kuukautta myöhemmin. Metropolian Orama selitti viivettä Ylelle tutkinnan kestolla, kesäajalla ja ”prosessiteknisillä” syillä.
”Saimme hänet heti kiinni, ja kävimme jo kokeen aikana katsomassa netistä hänen julkisia profiilejaan”, Orama kertoi. ”Meille jäi tapauksesta runsaasti hälytystietoja.”
Metropolian mukaan vilppiä on vaikeutettu uusilla keinoilla viime kevään jälkeen. Kun Yle kysyi, olisiko sen testi onnistunut puoli vuotta aiemmin, Orama vastasi lyhyesti: ”Ei jäämättä kiinni.”
Testi ei todista kaikkea
Yle muistuttaa itse, ettei koe osoita huijaamisen olevan mahdotonta. Toimittaja ei käyttänyt kehittyneimpiä työkaluja eikä syvintä hakkerointiosaamista. Testi ei myöskään kertonut, riittääkö koesaleissa valvojia perinteisen lunttaamisen estämiseen. Salakan oma arvio on, että kehittynyt tekoälyhuijaus on digitaalisissa kokeissa nyt vaikeaa ja kiinnijäämisen riski erittäin suuri.
Hakijalle ja vanhemmille tärkein opetus liittyy aikaan. Vilppi ei vanhene siinä hetkessä, kun koesalin ovi sulkeutuu tai opiskelupaikka on vastaanotettu. Hälytystiedot jäävät talteen, ja niitä voidaan käydä läpi kuukausia myöhemmin. Pahimmillaan hakija menettää paikan, jonka eteen on lukenut vuoden, ja saa perään poliisiasian.
Valvonnalla on merkitystä myös rehellisille hakijoille. Aloituspaikkoja on rajallisesti, ja jokainen vilpillä saatu paikka on pois joltakulta, joka teki kokeen sääntöjen mukaan.
Yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ei ole kommentoinut Ylen testiä julkisesti, eikä sen verkkosivuilla ollut perjantaina aiheesta tiedotetta. Paine kasvaa silti. Paikalliset kielimallit pienenevät vuosi vuodelta niin, että ne mahtuvat tavalliseen läppäriin, ja Vallun valvojien on pysyttävä niiden perässä joka koekierroksella.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
