Internet Explorerin isä keräsi 500 miljoonaa aivokopioon

Internet Explorerin luoja palaa lavalle

Thomas Reardon ei ole tavanomainen yrittäjä. 1990-luvulla hän rakensi Microsoftille Internet Explorerin teini-ikäisenä, opiskeli sitten neurotieteen tohtoriksi Columbiassa ja perusti CTRL-Labsin, jonka Meta osti 2019. Nyt hän kerää 500 miljoonaa dollaria uudelle yritykselleen Flourishille, jonka valuaatio nousi 2,5 miljardiin dollariin ennen kuin yritys on julkistanut ensimmäistäkään tuotetta.

Rahoituskierroksen johti Lux Capital yhdessä Alphabetin riskirahaston GV:n kanssa. Jeff Bezos sijoitti yksin noin sata miljoonaa dollaria, ja terveydenhoitoon erikoistunut Catalio Capital tuli mukaan kierrokselle. Yritys on toiminut runsaan vuoden, ja sen toinen perustaja on entinen Amazonin johtaja Rob Williams.

Cortex AI – aivot mallina, ei vain metaforana

Flourishin pitkän tähtäimen tavoite on rakentaa Cortex AI -niminen arkkitehtuuri, joka jäljittelee aivokuoren toimintaa. Reardonin ja Williamsin tavoite on saada tekoälymalli pyörimään 20–50 watin tehobudjetilla nykyisten GPU-pinojen sijaan.

Yritys ei lähde liikkeelle piiristä vaan algoritmista. Sen sisäinen neurotieteen laboratorio on hankkinut elektronimikroskooppeja – SEM, TEM ja näiden yhdistelmälaitteita – joilla kartoitetaan aivokuoren rakenteita yksittäisten neuronien tarkkuudella. Tavoite on löytää se, mitä Reardon kutsuu aivojen ydinalgoritmiksi ja replikoida se piissä.

Tausta kytkeytyy connectomicsiin, tutkimusalaan joka kartoittaa neuronien välisiä yhteyksiä. Allen Institute kumppaneineen julkaisi Naturessa huhtikuussa 2025 vertaisarvioidun työn, jossa hiiren näköaivokuoren toiminnallinen connectome käsitti yli 200 000 solua ja noin puoli miljardia synapsia. Tämä on tähän mennessä suurin kartoitettu kortikaalinen verkko, ja juuri tällainen aineisto on Flourishin lähestymistavan tieteellinen perusta.

FCAI seuraa Suomessa

Tekoälyn sähkönkulutus on jo nyt sähköverkkojen kipupiste. Hyperskaalakonesalit ovat varanneet alkuvuonna 2026 Yhdysvalloissa enemmän sähkötehoa kuin moni keskikokoinen maa kuluttaa. Suomessa konesalipalveluntarjoajien rakennushankkeet ovat törmänneet sekä liitäntäjonoihin että lähikuntien jäähdytysvesikysymyksiin. Jos Flourishin lupaus 20–50 watin mallin pyörittämisestä toteutuu, hyödylliset tekoälypalvelut voivat toimia puhelimella tai kannettavalla ilman jatkuvaa pilviyhteyttä, eikä konesalin vieressä asuvan tarvitse miettiä naapurin jäähdytysputkia.

Suomen tekoälykeskus FCAI, jonka Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT perustivat, on keskittynyt tutkimusagendassaan datatehokkuuteen. Käytännössä kyse on samasta ongelmasta johon Flourish pureutuu: kuinka opettaa malli ilman miljardien parametrien aiheuttamaa energiakuormaa. Suomalainen neurotieteen tutkimus, jolla on perinteisesti ollut vahvuuksia magnetoenkefalografian eli MEG:n puolella, voisi täydentää connectomics-suuntausta tarjoamalla aikadynamiikkaa, jota elektronimikroskopia ei näytä.

Lupaus vs. läpimurto

Flourish lupaa läpimurtoa viiden vuoden sisällä. Tämä on yrityksen omasta suusta lähtenyt aikataulu, ei ulkopuolisen tutkimusryhmän arvio. Yritys neuvottelee nimettömän piirivalmistajan kanssa, mutta sillä ei ole julkista tuotetiekarttaa eikä vertaisarvioituja tuloksia omasta arkkitehtuuristaan.

Kilpailu ei ole pelkkää aivomimetiikkaa. Cartesia AI työstää state space -malleja, Metan JEPA-arkkitehtuuri tavoittelee robotiikan tehokkuutta, ja Cerebras sekä Groq painivat samaa energiaongelmaa piiritasolla. Kysymys on, kumpi tie tuottaa tuloksen nopeammin: ehditäänkö aivot kartoittaa riittävän yksityiskohtaisesti ennen kuin transistorit pienenevät riittävästi.

Reardon on kuitenkin se riski, jonka Bezos, Lux ja GV ovat valmiita ottamaan. Mies, joka rakensi Microsoftille selainvaltakauden ja myi aivo-tietokoneliitännän Metalle, saa nyt viisi vuotta aikaa todistaa, että aivot voivat opettaa piille jotain, mitä piiri ei opi yksin.