Tutkimus

Kajaaniin tulee kvanttikone, joka korjaa omat virheensä

Euroopan ensimmäinen laatuaan, ja se rakennetaan Suomessa.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Kajaaniin tulee kvanttikone, joka korjaa omat virheensä
Kuva: OJB Quantum / CC BY 4.0

Kajaanin Renforsin Rannassa, entisen paperitehtaan alueella, otetaan syksyllä 2027 käyttöön laite, jollaista Euroopassa ei vielä ole. CSC:n LUMI-tekoälytehdas kertoi torstaina, että suomalainen IQM toimittaa sinne LUMI-IQ-nimisen kvanttitietokoneen, joka on suunniteltu alusta asti loogisille kubiteille.

Kone rakennetaan kolmessa vaiheessa. Ensin Kajaaniin tuodaan IQM Halocene H4, jossa on 150 fyysistä kubittia ja ensimmäiset virheenkorjausominaisuudet. Vuonna 2028 järjestelmää päivitetään niin, että virheet korjataan reaaliajassa, ja vuonna 2029 tilalle tulee Halocene H5.

Lopputilassa LUMI-IQ pyörittää yhdeksää loogista kubittia. Luku kuulostaa vaatimattomalta, kun samaan aikaan puhutaan sadoista fyysisistä kubiteista. Ero on sanassa looginen.

Mikä ihmeen looginen kubitti?

Fyysinen kubitti on suprajohtava piiri, joka tekee virheitä jatkuvasti. Se menettää tilansa mikrosekunneissa, häiriintyy lämmöstä ja säteilystä ja antaa riittävän pitkässä laskennassa lähes varmasti väärän vastauksen. Kvanttilaskennan pullonkaulana on vuosia ollut kubittien luotettavuus, ei niiden lukumäärä.

Looginen kubitti on kikka tämän ympäri. Kymmeniä fyysisiä kubitteja niputetaan yhteen niin, että ne esittävät yhtä ainoaa laskennallista kubittia, ja ryhmä tarkkailee koko ajan itseään. Jos yksi jäsen lipsahtaa väärään tilaan, muut huomaavat sen ja korjaavat virheen lennossa. Vertaus arjesta: yksi kello voi käydä väärin kenenkään huomaamatta, mutta kymmenen vierekkäistä kelloa paljastaa heti sen, joka on eksynyt.

Hinta on karu. Yhdeksän loogisen kubitin ylläpitoon tarvitaan satoja fyysisiä kubitteja, ja siksi 150 kubitin kone on vasta lähtöruutu. Se selittää myös, miksi IQM puhuu vaiheista eikä yhdestä toimituksesta.

Sanasto

Fyysinen kubitti: yksittäinen suprajohtava piiri kvanttisirulla. Herkkä ja virhealtis.

Looginen kubitti: monesta fyysisestä kubitista koottu ryhmä, joka korjaa omat virheensä ja käyttäytyy laskennassa yhtenä luotettavana kubittina.

Pintakoodi ja värikoodi: kaksi tapaa järjestää fyysiset kubitit ruudukoksi, jossa virheet voi paikantaa. Koodin etäisyys kertoo, kuinka monta samanaikaista virhettä ryhmä kestää – mitä suurempi luku, sitä enemmän kubitteja kuluu.

Vikasietoinen kvanttitietokone: kone, joka pystyy ajamaan mielivaltaisen pitkän laskennan ilman että virheet kasaantuvat lopputulokseen.

LUMI-IQ rakentuu kolmessa vaiheessa vuosina 2027–2029

2027

Ensimmäinen kone Kajaaniin

Halocene H4 tuo 150 fyysistä kubittia ja ensimmäiset virheenkorjausominaisuudet. Kone kytketään LUMI-tekoälytehtaan ympäristöön.

2028

Virheet korjataan laskennan aikana

Ohjelmisto- ja laitteistopäivitys tuo reaaliaikaisen virheenkorjauksen ja laskee loogisten kubittien virhetasoa.

2029

Vikasietoinen järjestelmä

Halocene H5 tukee jopa yhdeksää loogista kubittia. Virheenkorjauskoodia voidaan vahvistaa pintakoodilla etäisyyteen 11 ja värikoodilla etäisyyteen 9: mitä suurempi etäisyys, sitä useamman virheen kone kestää sekoamatta.

150

Fyysistä kubittia ensimmäisessä koneessa 2027

jopa 9

Loogista kubittia tavoitteena 2029. Yksi looginen kubitti kootaan monesta fyysisestä

4

Omistajamaata: Suomi, Tšekki, Norja ja Puola

CSC:n tiedote, 10.9.2026

Miksi juuri Kajaani

Samassa konesalissa on jo LUMI, yksi Euroopan nopeimmista supertietokoneista, ja sen ympärille rakennettu LUMI-tekoälytehdas. Kajaanin vetovoima on proosallinen: halpaa vesivoimaa, kylmä ilma ja valmis teollisuuskiinteistö. AI Suomi kertoi aiemmin, miten paperiteollisuuden jäljille nousi laskentakeskittymä.

Kvanttikone ei tule viereen erillisenä näyttelyesineenä. Sen on määrä toimia LUMIn kiihdyttimenä: supertietokone hoitaa raskaan laskennan ja syöttää kvanttiprosessorille ne pienet osaongelmat, joissa siitä on hyötyä.

Hankkeen rahoittaa EuroHPC-yhteisyritys yhdessä Suomen, Tšekin, Norjan ja Puolan kanssa, ja neljä maata myös omistavat koneen. Omistaminen erottaa LUMI-IQ:n monista kvanttihankkeista, joissa laskentaa ostetaan pilvestä tuntihinnalla. Kaupan arvoa ei kerrota tiedotteissa.

“Päivitettävän kvanttitietokoneen omistaminen antaa CSC:lle ja LUMI-tekoälytehtaalle mahdollisuuden integroida järjestelmä omaan tekoäly- ja suurteholaskentaympäristöönsä.”

— Jan Goetz, IQM:n toimitusjohtaja ja perustajaosakas, IQM:n tiedotteessa 10.9.2026 (käännös englannista)

Mitä tästä on tavalliselle yritykselle

Kvanttitietokone maksaa kymmeniä miljoonia, eikä yksikään suomalainen pk-yritys osta sellaista. Julkisesti rahoitettu kone tarkoittaa, että yritys pääsee kokeilemaan kvanttialgoritmeja ilman omaa laiteinvestointia. LUMI-tekoälytehtaan johtaja Pekka Manninen on perustellut hanketta juuri tällä: kasvuyritykset ja pk-yritykset saavat käyttöönsä infrastruktuurin ja asiantuntijatuen, joihin niillä ei muuten olisi varaa.

Käytännön hyötyjä odotetaan ensimmäisenä sieltä, missä lasketaan molekyylien käyttäytymistä: lääkekehityksestä, akkumateriaaleista ja katalyyteistä. Myös logistiikan ja energiaverkkojen optimointi on listalla. Aikataulu on kuitenkin pitkä. Yhdeksän loogista kubittia riittää algoritmien testaamiseen, ei tuotantokäyttöön.

Bisnesmielessä kauppa on IQM:lle iso referenssi. Espoolaisyhtiö listautui heinäkuussa ensimmäisenä eurooppalaisena kvanttiyhtiönä yhdysvaltalaiseen pörssiin, ja kotimainen EuroHPC-tilaus on juuri sitä näyttöä, jota listautuneelta laitevalmistajalta kysytään.

“Suurin potentiaali on tekoälyn, suurteholaskennan ja kvanttilaskennan toisiaan täydentävien vahvuuksien yhdistämisessä.”

— Kimmo Koski, CSC:n toimitusjohtaja, IQM:n tiedotteessa 10.9.2026 (käännös englannista)

Sanasto

Kubitti
Kvanttitietokoneen laskennan perusyksikkö, kvanttibitti. Tavallinen bitti on joko 0 tai 1, kubitti voi olla molempia yhtä aikaa, mikä mahdollistaa tietynlaisten ongelmien rinnakkaisen ratkaisemisen.
Suprajohtava piiri
Lähelle absoluuttista nollapistettä jäähdytetty virtapiiri, joka johtaa sähköä ilman vastusta. IQM:n kubitit rakennetaan tällaisista piireistä, ja siksi kone tarvitsee ympärilleen kryostaatin eli jäähdytyslaitteiston.
Suurteholaskenta (HPC)
Supertietokoneilla tehtävä laskenta, jossa tuhannet suorittimet ratkovat samaa ongelmaa yhtä aikaa. LUMI on Euroopan tehokkaimpia tällaisia koneita.

Mitä tämä ei ole

LUMI-IQ ei korvaa tekoälylaskentaa. Kielimallit koulutetaan jatkossakin grafiikkasuorittimilla, ja niiden nälkä kasvaa riippumatta siitä, mitä viereisessä kryostaatissa tapahtuu. Kvanttiprosessori on kapean ongelmajoukon erikoistyökalu, ei nopeampi tietokone.

Kone ei myöskään murra salausta. Nykyisen verkkoliikenteen salauksen purkamiseen tarvittaisiin miljoonia fyysisiä kubitteja, eli kolme kokoluokkaa enemmän kuin Kajaaniin on tulossa.

CSC:n kvanttiteknologioiden päällikkö Mikael Johansson sanoi heinäkuisessa tiedotteessa, että LUMI-IQ kehittyy vikasietoiseksi kvanttitietokoneeksi päivitysten sarjan kautta. Lause sisältää hankkeen koko riskin. Vuoden 2027 laitetoimitus on suoraviivaisin osa, ja vuoden 2028 ohjelmistopäivitys vähiten näyttävä, mutta juuri siinä ratkeaa, syntyykö reaaliaikainen virheenkorjaus oikeassa konesalissa vai laboratoriodemona. Sitä kannattaa seurata tarkemmin kuin kubittilukuja.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  4. 4Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  5. 5Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.