Kiina kuroi USA:n kiinni: ero tippui 31:stä 2,7 prosenttiin

Suorituskykyero kutistui 31:stä 2,7 prosenttiin

Stanfordin Human-Centered AI -instituutti julkaisi tuoreen AI Index 2026 -raportin, ja sen pääviesti on tylyn selkeä: amerikkalaisten ja kiinalaisten huippumallien välinen ero on käytännössä hävinnyt. Toukokuussa 2023 paras kiinalainen malli jäi yhdysvaltalaisesta jälkeen 17,5–31,6 prosenttiyksikköä. Maaliskuussa 2026 ero on enää 2,7 prosenttia.

Anthropicin Claude Opus 4.6 johtaa Arena-rankingia 1 503 pisteellä, ByteDancen Dola-Seed-2.0-Preview yltää 1 464:ään. Helmikuussa 2025 kiinalainen DeepSeek-R1 vastasi hetken aikaa parasta amerikkalaista mallia ja teki silloin selväksi, että kuromisliike ei ollut sattumaa.

23-kertainen investointi ei riitä etumatkaan

Yksityinen tekoälyrahoitus paisui Yhdysvalloissa 285,9 miljardiin dollariin vuonna 2025. Kiinassa vastaava luku oli 12,4 miljardia – ero on 23-kertainen ja kasvaa edelleen. Yksityinen sijoitus ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Kiinan valtion ohjausrahastot ovat ohjanneet teollisuuteen arviolta 912 miljardia dollaria vuodesta 2000 lähtien, joten julkinen tuki tasapainottaa kuvaa merkittävästi.

Patenttihakemuksissa Kiina kerää nyt 69,7 prosenttia maailman tekoälypatenteista ja julkaisee 23,2 prosenttia tekoälytutkimuksesta. Teollisuusrobotteja Kiinaan asennetaan asukasta kohden yhdeksänkertainen määrä Yhdysvaltoihin verrattuna. Yhdysvallat hallitsee yhä huipputason mallien määrässä ja korkeasti siteerattujen patenttien laadussa, mutta volyymin puolella kuilu on kääntynyt päinvastaiseksi.

Tutkijavirta Yhdysvaltoihin tyrehtyy

Raportin huolestuttavin yksittäinen luku koskee kykyjen liikkuvuutta. Yhdysvaltoihin muuttavien tekoälytutkijoiden määrä on pudonnut 89 prosenttia vuodesta 2017. Pelkästään viime vuoden aikana lasku oli 80 prosenttia. Stanford yhdistää romahduksen suoraan tiukkenevaan maahanmuuttopolitiikkaan: uusi 100 000 dollarin työnantajamaksu jokaisesta H-1B-viisumista on tehnyt amerikkalaisesta yliopistosta tai laboratoriosta epähoukuttelevamman vaihtoehdon nuorille tohtoreille.

Suomi kahden suurvallan ristivedossa

Eurooppa ei mahdu raportin pääotsikoihin, mutta sen asema muuttuu sitä mukaa kun Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kuilu kapenee. Stanford toteaa, että EU nauttii globaaleissa luottamustutkimuksissa suuremmasta uskosta tekoälyn sääntelijänä kuin Yhdysvallat tai Kiina. Avoimen lähdekoodin GitHub-panostuksissa muu maailma on jo ohittanut Euroopan ja lähestyy Yhdysvaltoja, mikä asettaa pohjoismaiselle tutkimukselle aitoja paineita.

Suomalaisesta perspektiivistä Suomen tekoälykeskus FCAI on tämän ristivedon ytimessä. Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n yhteinen Suomen Akatemian lippulaiva on yksi Euroopan harvoista keskuksista, joka on profiloitunut data-tehokkaaseen oppimiseen, luotettavaan tekoälyyn ja ihmisen kanssa toimivaan AI:hin. Juuri näissä osa-alueissa eurooppalainen tutkimus voisi erottua amerikkalaisesta skaalauksesta ja kiinalaisesta volyymistä, koska skaalausta ei voi enää voittaa rahalla.

FCAI:n johtajan Samuel Kasken vetämä Aalto Probabilistic Machine Learning -ryhmä ja Helsingin yliopiston Petri Myllymäen ympärille rakentunut päättelytutkimus ovat esimerkkejä siitä, mitä Suomella on annettavana, kun valtaosa maailman GPU-tehosta valuu kahteen pääkaupunkiin. Pyysin keskiviikkona FCAI:lta kommenttia Stanfordin lukuihin – mahdollinen kommenttipäivitys julkaistaan tähän juttuun, mikäli Aalto reagoi ennen viikonloppua.

Mitä luvut eivät vielä kerro

2,7 prosentin suorituskykyero on tilastollinen kuva yhdestä hetkestä. Arena-pisteet mittaavat ihmistyökäyttäjien arvioita avoimissa keskusteluissa, eivät spesifiä työtehoa lääketieteessä, koodauksessa tai turvallisuustestauksessa. Kiinan etu taas perustuu valtion ohjattuun teollisuusinvestointiin, jonka pitkäaikainen tuotto jää vielä mitattavaksi. Tutkijapako voidaan myös kääntää, sillä maahanmuuttopolitiikka ei ole pysyvä luonnonvoima.

Suomen kannalta olennainen kysymys ei ole kuka kahdesta suurvallasta voittaa, vaan pysyykö Eurooppa pelissä lainkaan, jos edes Suomen tasoinen tutkimuspohja ei kasva yhtä nopeasti kuin amerikkalainen ja kiinalainen rahavirta vetää lupaavia tutkijoita ulos. FCAI:n seuraavan rahoituskauden hakemus saadaan tämän vuoden aikana, ja sen koko ja laajuus kertoo Suomen tekoälytulevaisuudesta enemmän kuin yksikään Stanfordin pylväskaavio.