Lääkejätti hankki ensimmäisenä Nvidian superkoneen

Lääketeollisuus ottaa tekoälylaskennan tosissaan

Bristol Myers Squibb kertoo hankkivansa Nvidian DGX SuperPOD -järjestelmän, joka rakentuu yhtiön uuden Vera Rubin -arkkitehtuurin ympärille. Yhdysvaltalainen lääkeyhtiö on ensimmäinen life science -alan toimija, joka ottaa kyseisen järjestelmän käyttöön. Konetta on määrä hyödyntää lääkeaihioiden seulonnassa, molekyylisuunnittelussa ja kliinisessä kehityksessä.

Kyse ei ole yksittäisestä kokeilusta. Yhtiön mukaan tekoälytyökalut ovat jo lyhentäneet kliinisiin testeihin tarvittavien lääke-erien valmistusaikaa noin 20–30 prosenttia, ja säästö voi kasvaa jatkossa. Tekoälyä käytetään kaikissa yhtiön pienmolekyyliohjelmissa ja suurimmassa osassa suurmolekyylitutkimusta.

Mitä Vera Rubin tarjoaa lääkekehitykselle

Vera Rubin on Nvidian seuraava laskenta-arkkitehtuuri, joka seuraa nykyistä Blackwell-sukupolvea. Nimi jakautuu kahtia: Vera viittaa järjestelmän Arm-pohjaiseen keskusyksikköön ja Rubin näytönohjaimeen, joka on nimetty tähtitieteilijä Vera Rubinin mukaan. Uusi sukupolvi nojaa aiempaa nopeampaan HBM4-muistiin ja tiheämpään näytönohjaimien väliseen yhteyteen.

Lääkekehitykselle ratkaisevaa on laskentakapasiteetin määrä ja energiatehokkuus. Mitä useampia molekyylejä tutkijat voivat mallintaa ja simuloida, sitä enemmän aihioita he voivat karsia jo ennen kalliita laboratorio- ja klinikkavaiheita. Nvidian mukaan uusi järjestelmä on selvästi edellistä sukupolvea energiatehokkaampi, mikä painaa vaakakupissa, kun mallit ja laskentaklusterit kasvavat.

Missä tekoälyavusteinen lääkekehitys todella on

Lääkekehitys on yhä hidasta ja kallista. Uuden lääkkeen matka ideasta apteekkiin kestää tyypillisesti yli vuosikymmenen ja maksaa satoja miljoonia. Tekoäly ei poista kliinisiä kokeita eikä viranomaishyväksyntää, jotka vievät suurimman osan ajasta ja rahasta.

Toistaiseksi hyöty näkyy selvimmin kehityksen alkupäässä: kohdemolekyylien tunnistuksessa, aihioiden seulonnassa ja sen arvioinnissa, mitkä kokeet kannattaa ylipäätään tehdä. Yksikään pelkästään tekoälyn suunnittelema lääke ei ole vielä läpäissyt koko hyväksyntäprosessia, vaikka useita on kliinisissä kokeissa. Bristol Myers Squibbin oma arvio 20–30 prosentin aikasäästöstä koskee juuri valmistus- ja kehitysvaihetta, ei koko matkaa.

Mitä tämä merkitsee potilaalle ja Suomelle

Tavalliselle ihmiselle nopeampi alkupää voi ajan mittaan tarkoittaa, että lupaavia hoitoja päätyy kokeiltavaksi aiemmin ja harvempi umpikuja syö tutkimusresursseja. Takuita nopeammista tai halvemmista lääkkeistä ei silti ole, sillä pullonkaula on edelleen kliinisissä kokeissa ja niiden hinnassa.

Suomalaisen kulman tuo laskenta itsessään. Kajaanissa toimiva LUMI-supertietokone on yksi Euroopan tehokkaimmista, ja sitä käytetään CSC:n ja yliopistojen tutkimuksessa muun muassa proteiini- ja lääkemallinnukseen. Kotimaisista lääketoimijoista esimerkiksi Orion on nostanut datan ja koneoppimisen tutkimuksensa työkaluiksi. Samaa laskentakapasiteettia, jota Bristol Myers Squibb nyt ostaa Nvidialta, rakennetaan siis Suomessakin, joskin pienemmässä mittakaavassa.

Nvidia laajenee pilvestä laboratorioihin

Kauppa kertoo yhtä paljon Nvidiasta kuin lääketeollisuudesta. Yhtiön asiakaskunta on pitkään koostunut pilvipalvelujäteistä ja tekoälylaboratorioista. Nyt samat järjestelmät myydään teollisille ja tieteellisille asiakkaille, joille laskenta on tutkimuksen työkalu eikä lopputuote. Jos luvatut aikasäästöt toteutuvat, seuraava kysymys on, kuka pääsee käsiksi tähän laskentaan ja millä hinnalla.