Vera Rubin Space-1 vie laskennan kiertoradalle
Nvidia julkisti maanantaina GTC 2026 -konferenssissa avaruuslaskentaan suunnitellun Vera Rubin Space-1 -moduulin. Kyseessä on ensimmäinen datakeskustasoinen tekoälylaskentajärjestelmä, joka on suunniteltu alusta asti kiertoratakäyttöön.
Moduuli yhdistää kaksi Rubin-grafiikkasuoritinta ja yhden Vera-keskussuorittimen. Rubin-siru rakentuu 336 miljardista transistorista kolmen nanometrin valmistusprosessilla ja tarjoaa jopa 50 petaflopsia NVFP4-tarkkuudella. Se vastaa 25-kertaista laskentatehoa verrattuna edellisen sukupolven H100-siruun avaruuspohjaisessa päättelyssä.
Space-1 mahdollistaa suurten kielimallien ajamisen suoraan kiertoradalla. Moduulin CPU-GPU-arkkitehtuuri ja suuren kaistanleveyden sisäinen yhteys riittävät käsittelemään avaruusinstrumenttien tuottamia datavirtoja reaaliajassa. Käytännössä satelliitti voi tunnistaa kohteita, analysoida kuvia tai tehdä päätöksiä ilman yhteyttä maa-asemaan.
Moduulissa on kaksi sirua rinnakkain, mikä mahdollistaa lukitusaskelluksen. Jos kosminen säteily aiheuttaa laskentavirheen toisessa sirussa, järjestelmä havaitsee eron ja korjaa sen automaattisesti. Avaruudessa tämä ei ole ylimääräinen turvaverkko vaan välttämättömyys.
“Tekoälylaskenta avaruudessa ja maassa mahdollistaa reaaliaikaisen havainnoinnin, päätöksenteon ja autonomian. Kiertoratadatakeskuksista tulee löytöjen välineitä.”
Jäähdytys ilman ilmaa
Suurin tekninen haaste ei ole laskentateho vaan lämpö. Maanpäällisissä datakeskuksissa sirut jäähdytetään ilmalla tai vedellä, mutta avaruuden tyhjiössä kumpikaan ei toimi. Ainoa vaihtoehto on säteilylämmönsiirto: komponentit luovuttavat lämpöenergiansa infrapunasäteilynä avaruuteen.
Fysiikka asettaa rajat. Jokainen esine säteilee lämpöä sähkömagneettisena säteilynä, ja avaruuden tyhjiössä tämä on ainoa tapa päästä lämmöstä eroon. Nykyiset satelliitit tuottavat lämpöä satoja watteja, mutta tekoälysirut tuottavat sitä kilowatteja. Mittakaavaero on valtava, ja perinteiset säteilypaneelit eivät riitä.
"Avaruudessa ei ole johtumista eikä konvektiota. On vain säteily", Huang totesi lavalla. Nvidia ei ole julkistanut valmista jäähdytysratkaisua, mikä tarkoittaa, että Space-1 -moduulin tuotantoversio on vielä kaukana.
Kumppaniyhtiö Sophia Space kehittää modulaarisia passiivisesti jäähdytettyjä alustoja kiertoratakäyttöön. Niissä lämpö ohjataan suurille säteilypinnoille, jotka luovuttavat sen hitaasti avaruuteen. Ratkaisu skaalautuu pienille tehoille, mutta 50 petaflopsin järjestelmässä lämpökuorma on täysin eri kertaluokkaa.
Miksi avaruuteen – ja ketkä muut tähtäävät sinne?
Maanpäälliset datakeskukset törmäävät energiarajoihin. Tekoälymallien koulutus ja päättely vaativat valtavasti sähköä, ja monilla alueilla sähköverkko ei yksinkertaisesti kestä uusia jättidatakeskuksia. Avaruudessa aurinkoenergiaa on käytännössä rajattomasti, eikä maankäytöstä tarvitse kilpailla. Kenelle tahansa, joka on yrittänyt saada rakennuslupaa datakeskukselle Euroopassa, lupaus avaruudesta kuulostaa houkuttelevalta.
Toinen syy on viive. Satelliitit keräävät jo nyt valtavia datamassoja – tutkakuvia, sääennusteita, maanpinnan havaintoja – mutta datan lähettäminen maahan käsiteltäväksi vie aikaa ja kaistaa. Jos tekoälymalli pyörii suoraan kiertoradalla, analyysi voi tapahtua reaaliajassa.
Nvidia ei ole yksin. Starcloud laukaisi marraskuussa 2025 satelliitin, jossa pyöri H100-siru, ja suunnittelee lokakuulle 2026 AWS Outposts -laitteiston viemistä kiertoradalle. Google kehittää Project Suncatcher -hankkeessaan TPU-pohjaista avaruuslaskentaa, ja prototyyppien odotetaan lentävän alkuvuodesta 2027. AWS:n toimitusjohtaja Matt Garman suhtautui helmikuussa skeptisesti: "Raketteja ei ole tarpeeksi miljoonien satelliittien laukaisemiseen."
SpaceX:n ja xAI:n helmikuinen yhdistyminen 1 250 miljardin dollarin yhtiöksi voi kuitenkin muuttaa yhtälöä. Kun maailman suurin rakettivalmistaja ja tekoäly-yhtiö toimivat saman katon alla, logistiikkaeste pienenee merkittävästi. Helmikuussa 2026 useat operoijat ajoivat jo ensimmäistä kertaa samanaikaisesti tuotantotyökuormia kiertoradalla.
