Kun Google kertoi investoivansa Suomeen 13 miljardia euroa, uutista juhlittiin. Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Hautala kysyy Ylen Ykkösaamussa jotain muuta: mitä Suomi saa vastineeksi?
Hautalan mukaan datakeskusten rakentaminen on tällä hetkellä maailman suurin investointiaalto. Suomen ei hänen mielestään pidä ottaa sitä vastaan sellaisenaan, vaan neuvotella kovemmin.
“Meillä on edellytyksiä myös vaatia näiltä yrityksiltä.”
Kunnanjohtaja vastaan Google
Hautala käytti esimerkkinä Muhosta. Jos Googlen kaltaisen yhtiön kanssa samassa neuvottelupöydässä istuu vain pienen kunnan kunnanjohtaja, se ei hänen mukaansa riitä. Valtion pitäisi tulla pöytään kuntien rinnalle ja vaatia yhtiöiltä palveluja Suomeen.
Asetelma on epätasainen. Kansainvälisellä teknologiayhtiöllä on omat juristinsa, energia-asiantuntijansa ja kokemus kymmenistä vastaavista hankkeista eri maissa. Kunta taas neuvottelee usein ensimmäistä kertaa elämässään miljardiluokan hankkeesta, ja sen tärkein tavoite on yleensä kaavoituksen eteneminen ja kiinteistöverotulot.
Hautala vaatii julkiselta puolelta laajempaa vastuuta ja myös nopeampaa päätöksentekoa. Kyse ei siis ole investointien jarruttamisesta. Suomi kilpailee samoista hankkeista muiden Pohjoismaiden kanssa, ja hidas lupaprosessi voi viedä datakeskuksen Ruotsiin tai Norjaan.
Miksi neuvotteluasema on nyt hyvä
Hautalan perustelu Suomen asemalle on yksinkertainen. Täällä on tilaa, viileää ilmastoa ja ennen kaikkea sähköä.
– Meillä on iso mahdollisuus saada tänne tätä infrastruktuuria paljon, koska meillä on hyvät luontoedellytykset, meillä on sähköä, ja uusiutuvaa sähköä merkittävästi saatavissa, Hautala sanoi Ylelle.
Laajempi tausta on Euroopan heikko asema. Hautalan mukaan Yhdysvalloilla on noin 75 prosenttia maailman tekoälylaskennasta, Euroopalla vain noin viisi prosenttia. Kun laskenta on näin keskittynyttä, sijoittumispaikoista, joissa on halpaa ja puhdasta sähköä, tulee arvokkaita. Arvokkaalla on varaa asettaa ehtoja.
Hautala toivoo itse, että Suomeen syntyisi eurooppalaisessa hallinnassa oleva tekoälylaskennan keskittymä. Nokia on jo omalla puolellaan liikkeellä: yhtiö kaavailee tekoälydatakeskusta Ouluun, mikä tekee Hautalan puheenvuorosta myös yhtiön oman edun ajamista. Suomalaiselle laitevalmistajalle kotimainen laskentakeskittymä olisi luonteva asiakas ja näyteikkuna.
Mitä vastike voisi käytännössä olla?
Hautala puhui Ylelle palveluista Suomeen, mutta ei eritellyt niitä. Keskustelussa toistuvat yleensä nämä vaihtoehdot:
Palvelut: datan käsittely ja pilvipalvelut Suomessa myös kriisin aikana, kun yhteydet ulkomaille katkeavat.
Työpaikat: pysyvät ylläpito- ja asiantuntijatehtävät, ei pelkkä rakennusvaihe.
Tavalliselle suomalaiselle kysymys voi kuulostaa kaukaiselta, mutta se koskee arkea. Jos pankkisovellus, terveydenhuollon tietojärjestelmä tai hätäkeskuksen palvelut pyörivät ulkomaisilla palvelimilla, niiden toiminta riippuu yhteyksistä, joita Suomi ei itse hallitse.
Hautala nosti esiin tulvien kaltaiset poikkeustilanteet, jotka ovat hänen mukaansa jo tyypillisiä Euroopassa. Kun verkot kaatuvat, palvelut lakkaavat toimimasta. Samassa yhteydessä Nokia ja suomalainen satelliittiyhtiö Iceye kertoivat yhteistyöstä viestintäsatelliiteissa, joiden on tarkoitus antaa eurooppalaisille hallituksille ja puolustusvoimille itsenäistä kyvykkyyttä kriisin aikana.
Yrityksille vastike voisi tarkoittaa pääsyä laskentatehoon ilman jonoa amerikkalaisten pilvipalvelujen hinnoittelussa. Kunnille hukkalämpö on usein näkyvin hyöty, koska se voi alentaa kaukolämmön hintaa.
Sama kysymys kansalaisaloitteessa
Hautala ei ole ainoa, joka haluaa datakeskuksilta enemmän. Yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka vaatii datakeskuksia maksamaan sähköstä ja vedestä nykyistä enemmän. Myös datakeskusten sähköverokohtelusta on käyty oma keskustelunsa.
Aloitteen ja Hautalan näkökulmat lähtevät eri suunnista. Aloite kysyy, mitä datakeskukset ottavat yhteisestä. Hautala kysyy, mitä Suomi voisi saada takaisin. Molemmat päätyvät samaan johtopäätökseen: nykyisellä mallilla, jossa kunta neuvottelee yksin ja valtio katsoo sivusta, Suomi jättää rahaa pöydälle.
Ratkaisevaa on, kuka vastikkeen määrittelee. Jos valtio tulee pöytään, sen on päätettävä, onko tavoite huoltovarmuus, lämpö, työpaikat vai suomalaisten pääsy laskentaan. Kaikkea ei saa, ja jokaisesta ehdosta yhtiö haluaa jotain vastineeksi, esimerkiksi nopeampia lupia. Taustaa hankkeista ja niiden sijainneista löytyy AI Suomen datakeskusoppaasta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
